lauantai 3. elokuuta 2013

Omakustannekirjailijapaja ja ämpärit täynnä iloa

Palasin perjantai-iltana ämpärit täynnä kokemuksia, näkemyksiä, kritiikkiä ja iloa omakustannekirjailijapajalta, joka järjestettiin ensimmäisen kerran Väinö Linnan maisemissa Urjalassa. Todistuksessani lukee "Tavoitteena kurssilla oli saada osallistujille vinkkejä oman tekstin kehittämiseen ja samalla tavata eturivin suomalalaisia kirjailijoita. Jokainen kurssilainen sai henkilökohtaista palautetta teksteistään."

Todellakin! Kurssi oli täydellinen tarpeisiini. Meitä tiedonjanoavia kirjoittajia oli kahdeksan, joten vuorovaikutukseen oli hyvin aikaa. Ohjaajina toimivat kirjoittajaohjaaja Niina Hakalahti ja kirjallisuudentutkija-kriitikko Sanna Nyqvist. Molemmat jakoivat kirjoitusvinkkejä auliisti ja asiantuntevasti. Nautittavaa kerta kaikkiaan.


Sanna Nyqvist ja Niina Hakalahti (oikealla).

Sain kritiikin kirjasestani Sannalta. Paljon oli hyvää, mutta ulkoasussa on korjaamista, mihin sainkin kurssilta runsaasti neuvoja, joten seuraava Jenny Cottonin seikkailukirjanen on huomattavasti paremmin taitettu ja juonellisesti eheämpi. Sanna nosti rakentavasti esille kirjoitukseni heikkoudet. Tämä henkilökohtainen palaute auttaa minua kehittymään kirjoittajana. Kieliopillisesti tekstini oli kohtuullisen kunnossa ja teksti sujuvaa ja nautittavaa. Ilokseni sain kuulla, että pilkkusäännöt eivät ole tärkeitä, vaan pilkkuja voi käyttää niin että teksti hengittää.

Saimme myös tarkkaa tietoa julkaisuprosesseista. Aiheesta olivat kertomassa toimituspäällikkö Lari Mäkelä WSOY:ltä ja toimitusjohtaja Juhani Vesikko Mediapinta Oy:stä. Mäkelä edusti jättikustantajaa ja Vesikolla puolestaan oli oma yritys, joka toimittaa ja painaa omakustanteita ja palvelukustanteita. Sain heiltä erikoiskiitosta rohkeudestani toimittaa koko kirjantuottaminen itse. Öhöm!


Valkean paperin pelkoa olivat poistamassa Lari Mäkelä ja Juhani Vesikko (oikealla).

Perjantaina olin kuuntelemassa kirjailija Harri Nykästä. Entisenä rikostoimittajana hän on tottunut hektiseen työrytmiin ja näin pystyy luomaan tekstiä missä ja milloin vain. Hän ei tarvitse hiljaisuutta ympärilleen, vaan voi rynnätä kirjoittamaan vaikka mainoskatkolla. Hauska tyyppi.


Harri Nykästä (oikealla) haastatteli kirjailija Karo Hämäläinen.

Kurssilaisista oli puolet vanhoja tuttuja. Erityisen iloinen olin tavattuani Kirsin, joka oli Urjalassa Pentinkulmanpäivillä kanssani kaksi vuotta sitten. Vaihdoimme tietoja ja tulemme varmasti tapaamaan tänä kesänä uudestaan. Kirsi aikoo tulla katsomaan miehensä kanssa ruumiskellariamme. Entäs ne ämpärit? Urjalan keskustassa oli aivan mahtava kirpputori, josta löysin siniset emaliämpärini. Sain ne sopuhintaan, koska Kirsin mies toimi tinkaajana.


Näihin ämpäreihin mahtui tuomisina iloisia kirjoittamiskokemuksia.

Sain kannustusta jatkaa kirjoittamista, joten eiköhän Jenny Cotton palaa seikkailemaan Kepposensa kanssa. WSOY:n Lari Mäkelä piti yksityisetsiväni nimeä erityisen onnistuneena. Keppostellaan!

25 kommenttia:

  1. Ihanaa kun pääsit kurssille. Varmasti on ollut antoisaa. Olen kyllä kateellinen noista sinun sinisistä ämpäeistä. Ihanaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kurssi oli kyllä sisältörikas ja tuli todella tarpeeseen. Käsittelimme asioita, jotka olivat menneet pieleen kirjasessani. Lisäksi sain varmuuden siitä, että jatkossakin minun kannattaa tehdä omakustanteita. Kustantamojen kautta pääsevät julkaisuun vain huippujen huiput.

      Poista
  2. Hienoa! Mahtijuttu. Palaute ja kritiikki ovat olennaisia, ilman niitä on täysin sokea sille millaista kökköä tekstiä tulee tuottaneeksi. Ja jokainen tuottaa kökköä ilman ohjausta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin samaa mieltä kanssasi! Pitäisi omata lähipiirissä kustannustoimittaja. :D

      Jos oikein tulkitsin, niin erään pinnalla olevan naiskirjailijan kässärikin oli palautunut korjattavaksi puolen tusinaa kertaa eli kustannustoimittaja oli todellinen työmyyrä-asiantuntija, kih hih.

      Poista
  3. Ihanaa, täällä odotellaan innolla Kepposen uusia seikkailuja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hauska kuulla! Ehkä ensi vuonna...

      Poista
  4. Sulla on ollut mahtipäivä, mä oon niin iloinen sun puolestas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä tiedollinen ja silmiäavaava päivä. Kehitysvinkkejä tuli ja olen niistä todella kiitollinen. Ehkäpä tässä vuosikymmenten saatossa vielä opin kirjoittamaan. :D

      Poista
  5. Kuullosti aivan ihanalta kurssilta. Mahtavaa, että jokainen kirjoittaja saa olla oma itsensä, mutta lempeästi ohjataan heikkojen kohtien yli.

    PS: jos joskus tarvitse apua kirjasi ulkoasun kanssa, tiedät mailiosoitteeni ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kiitos Mai, pidän mielessä. Kriitikko Sanna totesi, että moni ajatukseltaan hieno kirjoitus jää toteutumatta kirjaksi, kun ei ole semmoista ihmistä tuttavapiirissä, joka korjaisi kieliopin.

      Toisaalta ajattelen, että jokaisella on vapaus kirjoittaa niin kuin osaa. Ehkä kuitenkin kirjan kanteen pitäisi panna merkintä, että kirjoitusasu ei ole virheetöntä, niin semmoiset ihmiset, joille äidinkieli on tärkeää, eivät ostaisi kirjaa.

      Poista
  6. Varmastikin hyödyllinen ja kiinnostava kurssi. Toimittajilla on muuten monasti sellainen sauma, että sitä tarinaa on tultava, vaikka runosuoni ei niin sanotusti laulaisi:)Tunnen henkilökohtaisesti muutaman toimittajan ja aina se työ ei ole herkkua. Sitten tunnen yhden uutitstoimittajan, hän on nykyään tv-uutisissa ja hänkin sanoo, että välillä se juttu on vain puserrettava:) ja väkisin. Voin siksi kuvitella, että Nykäseltä sitä tekstiä tulee, jos ei helposti, niin väkisin ja vauhdilla:).

    Nyt mää pyydän Nettimartta etukäteen anteeksi, kun olen joskus tälläinen kielipoliisi. Itsehän krjoitan ihan mitä sattuu. Sisältörikas ei ole suomen kieltä. Kaikki suomen kielessä käytettävät rikas-päätteiset sanat ovat suoria käännöksiä ruotsin kielestä ja näitähän meidän kielessä kyllä käytetään ja aika paljonkin, mutta laatukirjoittajalle ne sanat ovat nou,nou.. Niitä sanotaan svetisismeiksi (framgångsrik, innehållsrik, sainkohan edes ruotsiksi sanat oikein?) On niitä paljon muitakin, mutta tähän hätään en muista...

    Aivan ihanat, ihanat ämpärit löysit! Voisin kuvitella niiden olevan lypsyämpäreitä tai jotain muita ruokatarvikkeisiin liittyviä ämpäreitä. Uusia Kepposia sitten odotellaan ja viimeistään ensi vuonna, lupaa! Terveisii M-L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marja-Leena, saat kirjoittaa ihan mitä haluat. :)

      Ämpärit ovat huiput. Mummolassa oli samoja sinisiä ja muistaakseni harmahtavia, joissa oli mustia pilkkuja.

      Kunhan saan nämä kouluasiat semmoselle tolalle, että ehdin ajattelemaan muita asioita, niin Kepponen ilmestyy paperille. Olen kirjannut aiheita ylös pienen ruskeaan vihkoon...

      Poista
    2. Kun sinä Nettimartta kirjoitat niin ihanasti ja humoristisesti siinä kirjassasi ja molemmissa blogeissasi, niin kaiva jostain lista sanoista joita tulee välttää ja lupaa itsellesi olla käyttämättä svetisismejä:) Ja muista, että Kepposta ja Jenny Cottonia odottelee aika moni lukija minun lisäksi.

      Poista
    3. Marja-Leena, kiitos neuvoistasi!

      Poista
  7. kuulostaa tosi mahtavalta päivältä, siniset ämpärit täynnä sinisiä ajatuksia. voi et mua helpotti tuo pilkkujuttu! oletko muuten kiinnittänyt huomiota siihen, et aloitan lauseet ain pienel, laiskimus oon näitten näppäinten kans...siis mun huippu tyylijuju;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, olen huomannut sun pienet kirjaimet ja pitänyt niitä persoonallisena. :)

      Tosiaan kanokirjallisuuden pilkkujen ei tarvitse/ei ole pakko kulkea sääntöjen mukaan. Melkoinen helpotus. ;D

      Poista
  8. Hienoa arvostelua sait ja kritiikki on aina kehittävää. Uusi Kepponen uusin kujein, sitä odottelen! Ja vähän rakkautta sekaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tommoset asiantuntijoiden vinkit aukasee silmät ja saa oivalluksia.

      Mut tässä on kans käymässä niin, että tieto lisää tuskaa eli kynnys tehdä omakustannetta on korkeempi. Paitti jos mä laitan kanteen leiman, että sisältää kirjotusvirheitä ja nauttia saa omalla vastuulla. :D

      Poista
    2. Hihihih, niin sitä pitää! Savolaiseen tyyliin, nääs...

      Poista
  9. Pienin askelin eteenpäin kirjailijana ja ties minne ehditkään! Mielenkiintoista on sinun seurata omaa kehitystäsi, se on etenevä prosessi, jonka yli ei todellakaan voi harpata.
    Minä pidän peukkuja, tykkäsin sen verran paljon tyylistäsi kirjoittaa. Pysy kuitenkin aina uskollisena itsellesi, hio tapaasi kirjoittaa, kunnes siitä tulee "timantti". :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HooPee ystäväiseni, kiitos kunniasta, mutta aiheetta kutsut minua kirjailijaksi. Siihen titteliin minulla on niin pitkä matka, että mahtaako elinvuodet riittää. Pidän kirjoittaja nimikkeestä, joten olen kirjoittaja ja mielelläni viihdekirjoittaja.

      "Timantti" kuulostaa tavoittamisen arvoiselta. Kyllä yritän kehittää tapaani kirjoittaa ja samalla olla "minä".

      Poista
  10. Vautsi, varmasti oli hyvä tuo kurssi! Palaute tosiaan auttaa peilaamaan itseään ja harjoittelemalla hyvä tulee. Me lukijat tietysti uskallamme entistä enemmän nyt toivoa Kepposelle jatkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä avasi silmiä ja terävöitti tekstiä, ainakin toivon näin. Kävi myös niin, että kynnys tehdä toinen omakustanne kasvoi. :D

      Poista
  11. Saitko uusia eväitä ja innostusta kirjoittamiseen? Älä ainekaan ajattele turhaan sanajärjestystäsi tai takerru kielioppiin, siitä voi helposti kärsiä leppoisa tyylisi.

    Minulla on usein iltaisin huimia juonenkäänteitä mielessä, valmiita lauseita ja henkilöhahmoja, mutta mitään ei tule paperille. Sitten otan kirjan käteen ja ajattelen ettei kannatakaan yrittää, kun toiset ovat niin hyviä ilmaisemaan tunteita, ajatuksia ja tapahtumia.Pitänee vielä kuitenkin harkita sitä novellipajaa, jos siitä saisi uutta potkua.

    Kaija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain todella paljon tietoa ja vinkkejä, varsinkin ulkoasuun. Seuraavasta kirjasesta tulee cool, tai ainakin parhaani yritän. Saimme myös arvokkaita neuvoja lauseisiin ja siihen (mitä minä teen jatkuvasti) ettei käytettäisi kuluneita ilmauksia.

      Tunsin kuitenkin, että olin onnistunut kokolailla hyvin, koska sain paljon kannustusta jatkamaan kirjoittamista. Eihän jokaisesta, Kaijaseni, tarvitse tulla megamenestyjää, kirjoittaminen tuo itselle mielihyvää ja tupla-annoksen lisää, jos joku toinenkin tykkää.

      Kovasti kanssasisaret- ja veljet tiedustelivat, että miltä tuntui pitää käsissään OMAA kirjaa. Kerreoin, että ensin tuntui huimalta ja hyvä kun malttoi yöllä nukkua ja sitten iski jysäri ja kauhistus. Tuolla se kirjaseni on nyt maailmalla ja sitä SAATTAA joku myös lukea. Apua!

      Kyllä minä kannustan sinua menemään kirjoituspajaan tai siihen kirjoituskouluun, minkä linkin lähetin sinulle. On ikään kuin PAKKO kirjoittaa, kun on annettu aihe ja takaraja. Se on usein hyvä kannuste. Sulta toivon, ystävä hyvä, että tosiaan panet ajatukset paperille, pidä vaikka pientä vihkoa ja kynää aina mukana, ja ryhdyt kirjoittamaan. Miksi? Koska sinulla on kirjoittamisen lahja.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...