sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Tumma Kaunotar ja Puupuisto

Onneksi tänään, sunnuntaina, sataa. Ihan totta! Olen myllännyt, kaivanut, harannut, kärrännyt ja kontannut puutarhassa, niin paljon, että jokaista lihasta ja niveltä särkee. Sillä tavalla ihanasti. Kyllähän te kohtalotoverit puutarhurointiystävät tiedätte. Vaikka keho huutaa, niin sielu laulaa.

 

Sain ystävältäni Vekiltä (synttäri)lahjaksi purppuraomenapuun, Tumma Kaunotar.
Istutin sen Kunnanjohtajanpenkin viereen, kaksi komeaa yhdessä.

 

Marjatarhassa on nyt marjapensaiden, penkin ja tyhjien kukkalaatikoiden lisäksi Kärhöportti.
Istutin suuriin purkkeihin Rouge Cardinal -nimiset punaiset clematikset.

Virittelen Puupuistoa idänpuoleiseen tontinosaan.
Pitkä aita vaatii ilmettä.
Siirrän omalta tontilta kuusen ja männyn alkuja.
Lisäksi ostin Mongolianvaahteran, kauniin värinsä vuoksi, ja
Amerikanheisi tuo kukinnallaan raikkautta ryhmään.
Siirrään etupihalta jasmikkeen, palloheisipensaan ja joitain tuivioita.
Kivituhkaa, muutama iso kivi tuomaan ilmettä.
Puupuisto on siis tekemistä vaille valmis...

 

 

Kiinankärhöstä löytyi linnunpesä.
Valkovuokot kertovat, että kohta on äitienpäivä.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Päivi Haanpää: Sanataideohjaajan opas



Tiedätkö mitä tarkoittaa sanataide?  Entä kuka on sanataideohjaaja? Näihin saat vastauksen Päivi Haanpään Sanataideohjaajan oppaasta, jonka on kustantanut Avain. Opas on nimensä mukaan suunnattu kirjoittamista opettaville, mutta mielestäni opas sopii erinomaisesti myös kirjoittamista harrastaville, kuten itse olen. Ota opas omaksesi, opetteletpa tai opetat kirjoittamista!

Päivi Haanpää on sanataideohjaaja ja kirjoittaja. Hän on ohjannut kaikenikäisiä kirjoittajia vuodesta 2001. Tapasin Päivin ensimmäisen kerran vuonna 2011, jolloin hän toimi kirjallisuuden läänintaiteilijana Hämeessä. Päivi Haanpäästä tulee mieleen puolukka; hän on kotimainen, raikas ja aromikas. Päivin opas on kirjoittajansa näköinen.  Poimin oppaasta ajatuksia ja katkelmia, jotka koin kiinnostavaksi kirjoittajaharjoittelijan näkökulmasta. Arvostan suuresti kirjoittamisen maailmaan tempaavia ja innostavia sanataideohjaajia.

Luova kirjoittaminen ja kirjoittaminen ovat tuttuja termejä. Opetushallitus on määritellyt sanataiteen seuraavasti ”Sanataideopetuksessa käsitellään kirjoitettua, puhuttua ja kuvitettua kieltä”, ja myös ”Opetuksessa on keskeistä taiteiden välinen luova vuorovaikutus”.  Suomessa on satojatuhansia harrastajakirjoittajia, osa heistä tavoittelee ammattikirjailijan uraa, osalle kirjoittaminen on henkireikä ja ajanviete. Kirjoittamista voi opiskella monentasoisesti esimerkiksi pajamuotoisesti, sanataideryhmissä, kirjoittajakoulutuksissa ja päätoimisesti kansanopistojen kirjoittajalinjoilla. Lisäksi kirjoittamista voi opiskella avoimessa yliopistossa. Tarkempia tietoja löydät Päivin oppaasta sivulta 25.

Kenestä on ohjaajaksi ja kuka voi ohjata kirjoittajia, kysyy Päivi Haanpää. Päivin mielestä ohjaajan on hyvä kirjoittaa myös itse. Ohjaajalla tulee olla lisäksi käsitys luomisprosessista. Päivi jatkaa, että Suomessa ei toistaiseksi ole ammatillisesti pätevöittävää koulutusta sanataideohjaajille. Vaikka sanataideohjaajalta ei vaadita tiettyä koulutustasoa, Päivi toteaa, että minimivaatimus sanataideohjaajalle on rakkaus kirjallisuuteen. Joka tapauksessa sanataideohjaaja on opiskelijaa varten, ei tosin päin.

Tekstit julki -kappaleessa Päivi antaa vinkkejä, mitä ja miten ryhmäläiset voivat julkaista tekstejään. Antologian kokoaminen on usein ensimmäinen ajatus. Minunkin ensimmäinen novellini, Kyllönen, päätyi antologiaan nimeltä Alue 2011, joka oli Kanta- ja Päijät-Hämeen kirjoittajien kilpailutekstien tulos. Seuraavan vuonna menestyin Kouvolan dekkaripäillä ja novellini Kepponen julkaistiin antologiassa Valta houkuttaa ja koukuttaa. Näistä onnistumisista syntyi kipinä omakustanteeseen Yksityisetsivä Jenny Cotton ja Kepponen. Päivi esittelee yhtenä vaihtoehtona sähköisen e-kirjan, jolloin painokustannukset jäävät pois, silti toimittamiseen ja ulkoasuun kuluvaa aikaa ei kannata karsia. Päivi ideoi muitakin julkaisuvaihtoehtoja muun muassa blogisivusto, tekstinäyttely, oma ilmaisjakelu ja runopostikortit. Erinomaisia ideoita löydät oppaasta sivuilta 84-86. Ideat toimivat myös yksittäiselle kirjoittajalle. Päivin oppaassa löydät vinkit tiedottamiseen. Lehdistötiedotteet ja sosiaalinen media ovat avainasemassa.

Palautetta vai kritiikkiä? Päivi kirjoittaa, että palaute on halun ja pelon kohde. Kirjoituskoulutukseen hakeudutaan usein palautteen vuoksi. Allekirjoitan tämän. Päivi toteaakin, että palautteen avulla kirjoittaja saa tietää, mitkä muiden mielestä ovat hänen vahvuuksiaan ja mitä tulisi harjoitella lisää. Kritiikki pitää sisällään myös positiiviset asiat. Kunnianhimoinen kirjoittaja tarvitsee palautetta kehittyäkseen ja hyvää palaute tekee meille harrastajakirjoittajillekin. Päivi toteaa, että palautteenanto on harjoiteltava taito. Minä lisään, että palautteen vastaanotto vaatii myös harjaantumista. Vastaanoton vaikeudesta Päivi esitelmöi asiantuntevasti ja antaa oppaassaan neuvoja, miten otetaan vastaan ja miten annetaan palautetetta.

Päivi Haanpään Sanataideohjaan opas nivoo yhteen ohjaajan ja ohjattavan tarpeet. Suosittelen lämpimästi opasta kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille!

Lisäys: Aiheesta lisää Päivin blogissa.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Mitä aidanteeksi?

Meikämartalla on aidannepulma. 

Alapiha on aidattu mäyräkoirillemme.
Koiramme ovat hyvin reviiritietoisia ja haukkuvat kaikkea tiellä liikkuvaa.

Haluaisin aidan eteen aidanteen.
Vaatimukset ja olosuhteet kasveille:
eteläsuunta eli paahteinen koko päivän
maa-aines on vanhaa savista peltoa
aidanne ei saa olla korkea, että ihmiset näkevät tielle ja pellolle
pitäisi antaa näkösuojaa myös talvella
ei tuoksuvia kukkia
ei myrkyllinen
helppohoitoinen (tietysti)
tuijat eivät tule kysymykseen

Onko kokemusta marja-aroniasta, kiiltotuhkapensaasta ja taikinamarjasta?
Aidannetta tulee lähemmäs 100 metriä, joten hintakin ratkaisee.

Lisäys: 
Kooste ehdotuksista. 
Paljon kiitoksia teille kaikille ehdotuksistanne!
tuomipihlaja
keltakanukka
verikankukka
havupuita ja/tai lehtipuita katseenvangitsijaksi
happomarja
angervot
marjapensaat
pensashanhikki
rusopajuangervo
punapaju
villiviini
humala
kärhö



keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kuukalenteri ja kauniit korvikset

Ystäväni Pirkko oli askarrellut kässämarttojen illassa minulle persoonalliset korvikset.
Innostuin ottamaan valokuvia ja esittelemään nämä ihanuudet.

 

 

 

Uskotteko puutarhurin kuukalenteriin? Siihen, että kuun vaiheet vaikuttavat kasvien kasvuun. Itse alan kallistua "uskovien" joukkoon. Aikaisemmin, väärään aikaan kuulanterin mukaan, kylvämäni tomaatinsiemenet jäivät kokonaan itämättä. Kylvin 6.4. uuden satsin tomskunsiemeniä ja ne itivät! Taimet ovat heiveröisiä, mutta sentään hengissä. Katsotaan tuleeko näistä reppanoista ihan oikeita tanakoita tomaatteja. Puutarhurin kuukalenterista voit lukea Sarin puutarhat -blogista.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

60 litraa multaa ja 1 litra petsilakkaa

Lauantaina oli täydellinen puutarhapäivä. Kuokin ja haravoin vimmalla ja nautin jokaisesta hetkestä. Paitsi, kun piti nostaa 60 litran multasäkkejä. Huh huh! Loppui papu meikämartan hauiksista ja piti huutaa kutsua mies apuun. Mitä tästä opimme? Osta multa pienemmissä säkeissä, älä ahnehdi.


Pelastin yllä olevan koivuviiluisen toimistopöydän roskalavalta. Väri oli väärä, joten kävin ostamassa mahonginsävyistä lakkapetsiä. 

 Vesihionta, kaksi kerrosta lakkaa ja väri on sopivan tumma. Miksiköhän haksahdan joka kerta ostamaan valmista lakkapetsiä? Pinta on aivan liian kiiltävä ja värisävy epätasainen. Tosin tässä kalusteessa epätasaisuus näytti ootratulta (puunmukailua) ja pelasti lopputuloksen. Puuvalmiisiin kalusteisiin käytän vahoja. Tulos on aina onnistunut ja värisävyjä on kymmeniä.

 Kierätys on kannatettavaa, mutta seuraavan kerran etsin valmiiksi tumman työpöydän kierrätyskeskuksen valikoimista. Entinen työpöytä oli komea ja koristeellinen, mutta sitä ei voitu madaltaa tarpeeksi ja siksi työasento oli niskoja rasittava. Nyt tiettarin naputtelu sujuu ergonomisesti.


Ostin kolme pelakuun pistokastaimea. Omat pelakuuni menivät kompostiin viime syksynä, aivan kuten pasuunatkin. Kuvassa oleva kuono on Tuisku-mäyräkoiramme. Aina mukana kaikessa touhussa.

Loimijoki, tänään sunnuntaina ennen kuin alkoi sataa. Olimme mäyräkoiraporukalla (15 koiraa) lenkillä, kiva porukka samanmielisiä ihmisiä ja koiria.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Kuvasatoa ja epäonnisia taimetuksia

Ostin aktiivisuusrannekkeen ja tavoitteenani on kävellä vähintään 10 000 askelta päivässä.
Kurjien kelien (tekosyy, tiedän) vuoksi en ole joka päivä päässyt tavoitteeseen.
Eilen, sunnuntaina, helposti.
Koirat ja kamera, innostavat pitkille lenkeille,
unohtamatta aina kannustavaa miestäni.
Kuvasatoa:


Aurinko, pilvet ja lätäköllinen vettä.


Vihreä sammal kivenkyljessä.


Keväistä rakkautta ilmassa?


 

Näistä pitäisi tulla paprikoita. 
Tomaatit eivät itäneet ollenkaan ja chilit näyttävät vesiheiniltä.
Kylvin uuden satsin siemeniä,
kun katsoin puutarhurin kuukalenterista,
että nyt olisi oivallinen hetki kylvöille.
Raportoin myöhemmin onnistumisista/epäonnistumisista.

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Työtön (eikä tämä ole aprillipila)

Huhtikuun ensimmäinen päivä, ja olen ensimmäistä päivää työtön, eikä tämä ole aprillipila. Poistaripaja-hanke päättyi ja jätin hyvästit reippaille työkavereille, Loimijoelle ja monipuolisille työtehtäville. Niisk.


Tulin töissä tunnetuksi hupaisista ja värikkäistä korvakoruistani, joten työpaikan tytöt yllättivät minut hennon vihreillä huopa-puuhelmi-korviksilla. Näitä olin itsekin hiplannut Käsityökeskus Sigridissä, jossa tuli piipahdettua, kun se sijaitsee aivan ex-työpaikan kyljessä. Myymälä on täynnä persoonallisia kässätöitä.


Kävin ostamassa kankaita Texvex-poistotekstiilipankista.
Muutamalla eurolla pino ihanaa kirjavuutta.
Ajattelin yrittää tehdä mekkoa, 
joka koostuu vanhasta T-paidasta ja palasta kangasta.

(Vanha T-paita + kankainen helmaosa = mekko
Poistaripaja-hankeen ja Marja Huuskosen, T:mi Ilomar, 
yhteistyönä tehty mekkon ohje, on kierrätystä parhaimmillaan. 
Materiaalit ovat Texvexistä. 
Ohje Marja Huuskonen, kuvat ja toteutus Kaisa Sorola.)


Hankin akvaarion molemmille puolille tuolit.
Kangas on sopivan kukkaista puutarhaharrastajalle.
Patinaputiikista löytyy usein aarteita, 
kuten nämä 40-luvun käsinojalliset ihanuudet.


Kaiken kirjavan vastapainona luonnon harmoniaa.
Huhtikuu.
Kohta päästään haravoimaan ja levittämään kalkkia ja...
Kannonjyrsijä on jo tilattu, ja alapihan raivaus alkaa.