Sinivalkoista-haaste

Sain Rikkaruohoelämää -blogin Betweeniltä Sinivalkoista-haasteen, jonka on laittanut liikkeelle Tiiu Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogista. Haasteen ideana on juhlistaa sinivalkoisin kuvin/postauksin Suomen itsenäisyyspäivää.

Kaunis ja kannattettava ajatus.

Betweenin blogissa on esillä runsaasti sinisiä ja valkoisia kukkasia

sekä upeita maisemia.

Täytyy vielä lisätä, 

että Between on uuttera blogisti ja kommentoija,

blogimaailman aatelistoa.

Raavin hetken päätäni, sillä siniset kukat ovat pihallamme harvinaisia,

valkoisia sentään muutamia yksilöitä löytyy,

kuten päivänkakkaroita ja juhannusruusuja.

Onneksi kuitenkin löysin kuvia, joissa on pilviä, lunta ja sinitaivaita.

Ja työkäsineet...

 

Tässä sinivalkoisia kuvia, ole hyvä!

Koska haaste on kulkenut blogista toiseen,

niin en tarjoa haastetta kenellekään erityisesti,

mutta nappaa haaste mukaasi, jos haluat osallistua.

Kukkia ja rottia

Kuvan taustalla on lunta,

mutta lumi viipyi vain vuorokauden täällä Etelä-Suomessa.

Ehdin kuitenkin ottaa aamulla siluettikuvan linnuista

taustanaan valkoinen maisema.

Jos katsot kuvaa tarkasti,

niin näet rotan.

Se on löytänyt tiensä terassillemme,

syykin on ilmeinen,

eli lintujen ruokakuppi.

Onneksi on kysymyksessä vain yksi rotanketale,

joka kylläkin on niin fiksu,

että on väistänyt kaikki loukut,

mitkä olemme virittäneet sen päänmenoksi.

 Sain orkidean kukkimaan toistamiseen.

 ...ja tässä studioni...

 Kaunista (työ)viikkoa kaikille!

Onnellinen omalla pihalla

Forssan lehti kävi tekemässä jutun pihastamme,

tai pikemminkin siitä,

että olemme viiden pihan joukossa Oma PIHA -lehden

järjestämässä Suomen paras piha -kilpailussa.

Toimittaja Sami Koljonen ja valokuvaaja Lassi Puhtimäki

kiersivät kanssani pihapiirissämme.

Jutun otsikko on mieleinen:

Onnellinen omalla pihalla.

Nuoret herrat tykästyivät pihamme avariin maisemiin

ja yksityiskohtiin.

Kaunis piha saa olla myös rosoinen,

oli toimittajan näkemys pihastamme.

Kiitos Samille jutusta, ja Lassille loistavista kuvista!

Kotona ja kylillä

Pikkupakkanen napsahtelee nurkissa.

Pyhäinpäivänä näytti vielä tältä eli sateiselta.

 Käyn koirieni, Myrsky, Tuisku ja Wiima, 

kanssa veljeni mökillä melko usein.

Metsässä on pehmoisia polkuja ja paljon nuuskuteltavaa,

sillä riistaa on liikkeellä kaikkina vuodenaikoina.

Seudulla on myös neljällä tassulla kulkevia saalistajia...

 Fasaanit ovat löytäneet tiensä ruokintalaitteiden luokse.

Maahan putoavat jyvät ja pähkinät nokitaan tarkasti.

 Myös pari närheä pörrää lintulaudoilla.

Kaunis, mutta narjavaääninen, lintu.

 Lisävalon ansiosta osa pelargonioista kukkii.

 Pihan sävyt ovat himmenneet.

Joko olet muistanut äänestää Oma PIHA -lehden

Suomen paras piha -kilpailussa?

 Käyn Wiima-tyttösen kanssa muutaman kerran kuukaudessa

tervehtimässä palvelutalon asukkaita.

Wiima on kaikkien suosikki.

Vaikka muisti temppuilee,

niin pieni suloinen karvapöksy herättää aina tunteita ja muistoja.

Käynnit liittyvät Eläkeliiton Tammelan yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan.

Valokuvaus ja verenpaine sekä pyhäinpäivä

Korkea verenpaine on ikävä ja epäterveellinen seuralainen.

Tasaan omaa heittelevää verenpainetta valokuvaamalla.

Ihan totta!

Mieli tasaantuu ja paineet laskevat.

Valokuvaaminen ei kuitenkaan korvaa verenpainelääkkeitä.

 

 Tässä kuva Halloweeniä viettäville.

Peltinen kurpitsa on koriste,

mikä kestää sateet ja paahteet.

 Angry bird.

 Ylösalaisinkuva.

Nappasin kuvan eilen,

käydessäni Forssassa Wiima-tyttösen kanssa.

 Lähdin eilen iltapuolella poikani Samin kanssa retkelle Saloistenjärvelle.

Järvet olivat jo riitteessä.

Hyvän näköinen puolukkametsä.

Jjäätynyt rahkasammal rapsahteli askelten alla.

 Poika sytytti nuotion,

 ja paistoimme makkarat illan muuttuessa hämärästä pimeäksi.

Rauhallista pyhäinpäivää!

Ensilumi puutarhassa

Eilen se sitten tapahtui,

hisputteli koko päivän lunta kuorruttaen pihan hennosti valkoiseksi.

 Lauantaina oli aamupäivän satamatta,

ja rynnistin mieheni kanssa lehtipuhaltamaan sekä haravoimaan pihapiiriä.

Urakoimme reippaina ja mies totesi, että nyt voi talvi tulla.

Ja näin kävi.

 Ensilumi on talven kohokohta, uutuuden viehätystä,

vaikka onkin joka vuotinen tapahtuma.

Autoissamme on jo talvirenkaat alla,

joten meitä talvi ei päässyt yllättämään.

 

 Tänään oli pakkasta kaksi astetta,

joten pääsemme koirien kanssa käppäilemään pitkästä aikaa kuivin tassuin.

 Lampi on vielä sula.

Myrsky märisee, kun se ei saanut pudottamaansa palloa ylös lammesta.

Minulla on lammen rannalla koivuun nojaamassa lehtihara,

jolla koukin pallot leikkeihin takaisin.

 Pimeä tulee aikaisin.

Terassin kaiteella on välillä jonoksi asti lintuja,

olen aloittanut talviruokinnan hyvissä ajoin.

Maa jäätyy, se tarkoittaa sitä, 

että täytyy lähteä hakemaan havuja ruusujen suojaksi.

Suomen paras piha 2019

Mies toi postin laatikosta, ja tartuin heti Oma PIHA-lehteen,
6/2019.

Selailin sitä pikaisesti, 

sillä luen lehdet yleensä tarkemmin iltalukemisena vuoteessa.

Sivuja käännellessäni huomasin, 

että Suomen paras piha -kisan pihat on valittu ja julkaistu.

Yllä olevasta linkistä pääset äänestykseen.

Oho!

Sivulla 16 odotti yllätys.

Meidän talo ja pihapiiri.

Sateisena heinäkuun päivänä Oma PIHA-lehden toimittajat

Saila Routio ja Pirkko Kahila

kävivät tutustumassa pihaamme ja katsastamassa

olisiko pihapiirimme sopiva kisaan mukaan.

Näköjään oli!

Äänestysnumeromme on 4.

Finalistipihat löytyivät Kärsämäeltä, Porista,

Kuopiosta, Tammelasta ja Vantaalta.

Mielenkiintoisia ja persoonallisia

pihoja kaikki.

Toivotan onnea ja menestystä kaikille kilpakumppaneille!