Kakku, kakkarat, kirja ja kortit (sekä ripaus ensilunta)

Lumihippuja tuli ja suli saman tein.

Sainpa kuitenkin napsittua (13.10.) nättejä kuvia.

Pihalla olisi vielä lakaisemattomia lehtiä,

mutta kylmällä kelillä minua ei pihatyöt innosta, ei siis yhtään.

Siispä leivoin.

Tein Kultarannan pumpulikakun ja ohrakakkaroita.

Ensimmäiseen antoi opit serkkuni Raija,

ja kakkaroita opetti kädestä pitäen leipomaan ystäväni Pirkko.

 

Uusimmassa Martat-lehdessä oli leipomiseen liittyviä juttuja ja reseptejä (aina).

Opin, että eri leipomukset täytyy paistaa uunissa eri korkeudella.

Kakut alhaalla ja rieskat ylhäällä.

Teippasin, kätevänä marttana aina-saatavilla-olevalla-maalarinteipillä,

paisto-ohjeet komeron oveen.

Huonomuistisena saksin oveen pikaohjeita,

niin ei tarvitse aina kaikkea kurkkia netistä.

Teetätin muistoksi postikortteja Myrskyn ja Tuiskun kuvasta,

joka näytettiin YLE 1:n sääuutisissa.

 

Heli Laaksoselta on ilmestynyt kaunokirja,

Sylvia, Tuija ja laulava patja.

Meidän koirapojat saivat kirjailija Laaksoselta

omistuskirjoitetun arvostelukappaleen.

Pojathan kovasti innostuivat kirjasta.

Niin paljon, että Tuisku hammasteli oman exlibriksen kanteen.

Kirja on lämminhenkinen ja tietysti nasakasti hauska,

taattua helilaaksos-laatua.

"Entä jos ei huvita juhlia synttäreitä?

Entä jos huvittaa piiloutua parhaan ystävän kanssa

puhumaan miehistä, menneistä, peltoautoista,

marmeladisuista ja mielikuvitusanopeista.

Kyl maar seittemänkumppine sen verra

omist asioistaan päättää saa!"

Naura ja nauti!

Eikö kirjassa olekin puutarhaharrastajalle sopivat kannet?

Heli Laaksonen on monipuolinen taitelija.

Hän tuottaa sekä sanoja että kuvia.