Käykö teille koskaan niin,
että rakastutte johonkin
Minulle käy silloin tällöin,
rehellisyyden nimissä usein.
Yksi heikkouteni ovat bambit.
Nyt löysin kultaisen siron,
siis painotus värissä kultainen,
koristuksen ja ostettavahan se oli.
Mutta sitten törmäsin peltiseen kurpitsaan.
Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.
Tyyrishän se oli,
mutta ei ihminen elä pelkästään leivästä.
Olisitko itse pystynyt jättämään tämän ihanuuden kauppaan?
Ymmärrän kyllä, eihän tällaisia ihanuuksia voi kauppaan jättää. Mukavaa viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaAnsu, jotkut tavarat vaan huutavat: ota minut, ota minut. :D
PoistaSamaisen kurpitsan kanssa kävin jaakopinpainia Saaripalstan Sailan nettikaupassa (Elsan lempituoli), voitin ensimmäisen erän, muuta kyllä tilasin. Kirppareilla minua suuresti viehättää sokeririinit ja kermanekat...niitä meillä on jokunen ja punnitsen tarkkaan ja sitten sorrun, no voisi se raha mennä turhempaankin, vai mitä :D
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua ja rapsutukset karvatassuille!
Kivipellon Saila, kaimasi nettikaupasta minäkin kurpitsan ensin löysin ja haikailin, mutta tämä kurpitsa löytyi lähialueen kaupungista. Tasan yksi kappale. Olin kassalla ja yks rouva rupes parkumaan vieressä, että hänkin haluu tommosen. Myöhästyi. :)
PoistaSamoin ajattelen kuin sinä, että kaikki rahat, mitkä sijoittaa kotiin ja puutarhaan ovat just tärkeimpiä ostoksia. Karvaturrit lähettävät muiskuiset terkut!
pystyin - toistaiseksi - onko siinä avattava kansi?
VastaaPoistahannah
Ihan on umpinainen, hannah.
PoistaMinun silmäni tarttuu usein kauris-aiheisiin tavaroihin. Kauriita näemme luonnossakin melkein joka päivä, mutta silti silloin tällöin pitää saada joku kauris sisällekin:)
VastaaPoistaPauliina Isopahkala, onkohan tämä bambien keräily Walt Disneyn syy... ;)
PoistaVarmaan sitäkin :) Minulla kauris-innostus syttyi varsinaisesti silloin kun muutimme 15 v sitten nykyiseen paikkaamme, jossa kauriita hyppelee ihan päivittäin joka puolella. Kun lähden aamuisin liikkeelle, näen kaurislauman kuin lehmät laitumella tuossa naapuripellolla. Vain harvoin on päiviä, jolloin ei näy yhtään. Ja nyt on ihana bambien aika vielä hetken ennen kuin ne kasvavat. Meillä on aita, niin kauriista on helppo tykätä :) Muuten ne voisivat käydä hermoille.
PoistaPauliina, voi että, sulla on ihan iki oma kaurislauma! Nyt kyllä pikkasen vihertää mun naama.
PoistaKyllä olisi tuo kurpitsa lähtenyt minun mukaan...heino!
VastaaPoistaAiva, Hannele Ruusukummusta, hieno on ja minä ihan pähkinöinä, kun sain sen hankittua.
PoistaTuloohan niitä, pakkosaara, tavaroota väkisinki vastaha :D
VastaaPoistaKomia kurpitsa! Ja siinon tosi makiat ruastunehet koristehekki!
.....tiukkaa olis teheny.
Navettapiika, totta, jotkut tavarat vaan on tarkotettu/pakko saada/hankkia.
PoistaHieno on kurpitsa. Ei sille mitään voi, että joskus vaan törmää tavaraan, joka on tarkoitettu omaksi.
VastaaPoistaJuuri näin, pirkko.
PoistaTäydellisenä romantikkona pidän kaikesta kauniista, mutta oliskohan ikä, joka joskus auttaa jo kävelemään ohi ostamatta.
VastaaPoistaSiitä marttailusta sen verran, että se ei meillä siirtynyt äidiltä tyttärelle, mutta kivoja lapsuusmuistoja on niistä lämminhenkisistä ompeluilloista, joissa laulut raikui ja sukkapuikot suihki.
Ulla, tosi on, että kaikki tarpeelliset tavarat on jo hankittuna, mutta aina on tilaa vielä yhdelle kauniille esineelle... :)
PoistaKauniit esineet ja ymmärrän hyvin, että lähtivät mukaasi.
VastaaPoistaKruunu Vuokko, kiitos ymmärryksestä. Kurpitsa siirtyy puutarhaan ensi kesänä.
PoistaKurpitsa on hieno, sitä voi käyttää koska vain. Bambi eläimet ovat suloisia.
VastaaPoistaTuija, kurpitsa tosiaan sopii sekä ulos että sisälle.
PoistaKauniit hankinnat. Minä ajattelen aina pölyjen pyyhkimistä, joten mulla on koriste-esineet minimissä. ;O) Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaSatu Kukkaiselämää, pölyjen pyyhkiminen... mitä se on. :D
PoistaHieno! Mistä sä aina löydätkin näitä kivoja peltijuttu?
VastaaPoista*VEKKI*, siis on tosi hieno. Mulle on varmaan kehkeytynny semmonen pellintarkkailusilmä. :)
PoistaVoi, voi! Se tarpeeton tavara, vaikka usein ne ovat rakkaita muistoja ystäviltä (ja oppilailta). Minulla on kahvilan yhteydessä pieni kirppisaitta myös, johon joka kevät aina lisään omistani tavaroita. Mutta hitaasti ne vähenevät. Kirppikseltä tarttuu käsiin nykyään vanhat kermakot ja sokerikot. Niitä kun ei nykyään enää käytetä. Hyvää marraskuuta, parempaa kuin viime vuonna!
VastaaPoistaLeila Kastelli, kirppistuumailuja minullakin on ensi kesäksi. Lisäksi Facebookissa on paikkakuntakohtainen Roskalava, jossa saa ilmoittaa tavaroita, jotka haluaa lahjoittaa maksutta. Ihanaa marraskuuta myös sinulle!
Poista