Etupihan uusi tuleminen

Etupihan myllerrys alkoi.

Alueelle jätettiin hemlokki, pihlajat, sembramänty, mänty, pari vuorimäntyä,

kaksi katajaa, pikkuruinen tammi, vaalea ja punainen vaahtera ja ruusuja.

Yhdeksän vuotta sitten tässä kasvoi tosi vanhoja kuusia ja pihtoja,

jotka jouduimme suruksemme kaatamaan lahovaurioiden vuoksi.

Jos alapiha on rinnettä, niin yläpiha on tosi kumpuilevaa.

Taitaa pihatie olla ainoa vähän tasaisempi alue.

Kivet ovat omalta pihalta ja pengerrys on uusi.
Pengerys tulee jatkumaan Kasvulan eteen,
jolloin saamme oven edustan tasaiseksi ja
sadevesitynnyrit suoraan.

Ensimmäinen multakerros levitetty ja heti näyttää siistimmältä.

Mies jyrää ja minä tasaan sekä levitän lisää multaa.

Hyvä tästä tulee!

Rajaajaksi tulee kivireunukset,

näin multa ja sora pysyvät toisistaan erillään.

Kaikesta pihatöistä viisastuneena mies yrittää saada

reunakivet samaan tasoon nurmikon kanssa,

jolloin nurmikon ajaminen on vaivattomampaa,

eikä jää nurtsitupsuja käsin leikattavaksi.

Etupihaan kuuluu myös pieni kallionnyppylä,

jota olen kaivanut esiin mullan alta.

Yksi kuusenjuurakko oli niin valtava, että

kaivinkone ei saanut sitä irti.

Teen juurakosta ja kivestä koristeen.

Ympärille tulee kuorikatetta.

Illalla sain kannon oikealla puolella olevan alueen kitkettyä,

tasattua, mullattua ja heinänsiemenet itämään.

Mies hoiti jyräyksen.

Oli työtuottoisa päivä.

Sauna teki poikaa ja uni maittoi.

Lopuksi kauneutta silmälle ja iloa sielulle.

Kuvassa yhdistyy harrastuksemme,

miehellä musiikki ja minulla puutarha.