maanantai 5. elokuuta 2019

Puinen alku ja loppu

Olemme asuneet kodissamme tusinan verran vuosia.
Muuttaessamme talossa oli paljon puupintoja.
Saunan pukuhuone muistutti halkolaatikkoa,
eli oli lattiasta kattoon kellastunutta puuta.
Älkää ymmärtäkö väärin, 
pidän puusta aitona materiaalina paljon,
mutta liika on liika. 
Muuton yhteydessä maalasin seinät (mielikuvituksettoman) valkoisiksi.
Keltaisenruskea lattia ärsytti vuodesta toiseen.
Vihdoin nappasin itseäni niskasta kiinni,
ja maalasin lattian (mielikuvituksettoman) harmaaksi.
Pukuhuoneesta tuli raikas.
Katto ja listat ovat edelleen puuta.


 Onnellisia hankintavahinkoja sattuu,
sillä ruusuja ostaessani,
en ollut ajatellut, että kukkivatko ne yhtä aikaa kaikki,
vai jaksottain eri aikaan.
Onneksi hankkimani ruusut kukkivat eri aikoina,
joten aina jossain päin pihaa on kauneutta tarjolla.


 Kyllä kelpaa asua maalla!
Kaurapelto lainehtii keltaisena,
vain Elovena-tyttö puuttuu,
ja pilvet purjehtivat pulleina.


 Torstaina herätys klo 4,
että ehdin viideksi kalaan,
tai Eikka, 82 vuotta, kalasti ja minä kuvasin.
Kerrassaan upea aamuaurinko.


Minulla, eläkeläisellä, on toinen toistaan mukavampia työtilaisuuksia.
Töitä on muutamasta tunnista päivään sillon tällöin.
Nyt toimin ohjaajana Valokuvataan maisemaa! -työpajassa.
Arvaatte varmaan, että kolme tuntia sujahti nopeasti,
kun porukka koostui innokkaista ja innovatiivisista harrastajavalokuvaajista. 

Kuvauksellista viikkoa kaikille!


Korteniemen perinnetilan tupa kuvattuna huussin ikkunan läpi.

8 kommenttia:

  1. Kivalta näyttää tuo pukuhuone, niin paljon valoisampi kuin alkuperäinen. Ruusut on aivan ihania! Tuollaista ryhmää on varmasti mukava ohjata. Antoisia ohjaus hetkiä jatkossakin ja Leppoisaa kesän jatkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valoisuus tosiaan lisääntyi huimasti, Päden paja, jo keväällä olimme vaihdatuttaneet valovoimaisemmat kattovalaisimet, joten nyt tila ei muistuta joulupukinpajaa. :)
      Kiitos samoin!

      Poista
  2. Liika on liikaa minustakin, jos kaikki pinnat on mäntykuosia tulee tunkkainen ja pimeä vaikutelma. Koko huone raikastui vaalean lattian myötä kertaheitolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, Katja, jo yhden seinän maalaus saa ihmeitä aikaan, puulaatikkomaisuus katoaa, mutta tietysti jokainen tekee niin kuin omaa silmää miellyttää. Taitaa olla niin, että iän myötä, valontarve lisääntyy. :)

      Poista
  3. Kun me aikoinaan (v.1995-96) etsittiin omakotitaloa, oli monessa juurikin sitä puuta yllin kyllin! Olohuone oli "hehtaarihalli" ja muut huoneet pieniä kopperoita! Meillä neljä lasta...oli pakko rakentaa oma talo, vaikka ei tahdottu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tillariina, sisustumuoti- ja maut vaihtuvat melkein vuosittain, tosin valkoinen ja harmaa ovat olleet suosittuja värejä (?) jo pitkään.
      Oma talo kuulosti teidän tapauksessa oikealta ratkaisulta.
      Mut ai kauheeta, mitä siellä tornilla olikaan tapahtunut...

      Poista
  4. kaunista tuli ja matto viel pisteenä i:n päällä! nyt voisin olla vähän kade, pääsit hyvässä seurassa aamukalaan, aivan mahtavaa. kuten myös tuo Korteniemen perinnetilalla järjestetty valokuvauskurssi. kävin katsomassa kurssin satoa, hienoja kuvia kaikki. tänä kesänä emme olekkaan käyneet Korteniemessä, kun savusauna rempassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilona, matot olen teetettänyt, kun sain itse valita värit, sama matto myös eteisessä ja keittiössä.
      Korteniemi on kyllä ihanteellinen paikka, niin oloilijalle kuin kuvailijalle.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...