Mitä tapahtuu, kun et voi kuukauteen tehdä puutarhassa mitään,
koska selkäsi ei taivu?
Näin.
Kuinka elinvoimaista on vesiheinän kasvu,
vaikka olisi kuinka kuivaa???
Tadaa!
Vesiheinäpatjan alta paljastui rappuralli.
Muuten puutarhassa kaikki hyvin.
Kukinta on runsasta, kiitos sateiden.
Ja rikkakasvit saavat huutia,
kunhan lähden pyöröharan kanssa huristelemaan.
Sain alkukesästä Kaija-ystävältäni himoitsemani kultapallon alun.
Se kukkii kiitettävästi.
Daalioissa on kokoa ja näköä.
Kurjet ovat alkaneet kokoontua,
joten se s-alkuinen vuodenaika lähestyy.
Lehdet kellastuvat ja putoilevat...
Ystäväni Tiina tekee kauniita asetelmia valmistamistaan herkkuannoksista.
Hän on martta, ja sen huomaa...
Minulla ei ole osaamista eikä malttia laittaa ruokaa,
kaikki pitää tapahtua helposti ja nopeasti.
Tiina on taitava myös kuvaajana.
Voihan hurja tuota vesiheinää! Se on kyllä ihme rehu, samaa päivittelen täällä. Ei se tosin kasva kuin kosteissa kohdissa pihallani. Pitäisiköhän alkaa rikkaruohopuutarhuriksi, ne olisivat varmoja menestyjiä.
VastaaPoistaMukava kuulla, että pystyt taas liikkumaan.
Ja näitä tuppaita on runsaasti, Saila. Oi, kunpa olisi kanoja, sillä ne tykkäävät nokkia vesiheinää. :)
PoistaNämäkin vesiheinät kasvavat sorassa, ihme kasveja.
Rikat pärjäävät kuivemmassakin - se on tänäkin kesänä todistettu. Ne eivät piitanneet myöskään kylmistä keleistä. Kahdehdittavan viheliäinen elinvoima! Rakastuin tuohon syksyn lehti kuvaasi. Niin kaunis!
VastaaPoistaTita, joskus tekee mieli ottaa "taidekuvia". Tosi mukavaa, että tykkäät kivi-lehti-vesi -kuvastani. Kiitos!
PoistaRikkikset aina näyttävät pärjäävän. Vesiheinä muodostaa pudonneista siemenistä sen esiintymisalueelle sievoisen siemenpankin, josta sitä harmittavasti sitten riittää tuleville vuosille.
VastaaPoistaKivat kuvat.
Ilmankos vesiheinät kasvavat vuodesta toiseen samoilla paikoilla, Kruunuvuokko, siemenssä sen kasvuvoiman salaisuus. Kiitti!
PoistaKruunuvuokon sanoin vesiheinän kanssa pitää olla nopea että sen saa kitkettyä ennen siemensatoa pois. Onneksi on yksivuotinen. Täälläkin kurjet ovat aloittaneet muuttohuudot ja-kokoontumiset.
VastaaPoistaKatja, täytyy yrittää olla sukkelampi jatkossa vesiheinien suhteen. Onhan se ihan söpö kasvi, mutta ei hiekkakäytävällä. :)
PoistaKurjet, hanhet ja joutsenet tosiaan parveilevat. Täytyy yrittää kuvata niitä, ovat vaan niin arkoja, ettei tahdo päästä tarpeeksi lähelle eli objektiivini ei ole riittävän tehokas.
Kiva että olet päässyt puutarhahommiin antamaan vesiheinille huutia! Upea daalia!
VastaaPoistaEeva, kyllä vaan, sielu laulaa, kun pääsin kunnolla riehaamaan pihalle. Daalioita on sitten vaikka kuinkamonenlaista, tämä tämmöinen huiskulainen.
PoistaIhania syyskukkia. Äkkiä puutarha ns. villiintyy kun sitä ei koko ajan hoida.
VastaaPoistaMä voin olla välillä viikon pois, villiheinää ym. rikkaruohoa joka tarhassa.
Sanos muuta, Tuija, rikkikset kyllä innostuvat, jos niitä ei ole koko ajan kurittamassa. Kukkapenkit ovat jo niin tiheässä kasvustossa, että niiden kitkemiseen ei mene onneksi aikaa.
PoistaVesiheinä taitaa tykätä ihan kaikenlaisista käsistä. Minulla se viihtyy kasvimaalla, vaikka kuinka sitä nyhtäisin pois.
VastaaPoistaToivottavasti selkäsi voi jo paremmin.
Between, kiitos toivotuksista, selkä alkaa olla jo notkeana. Nitkahdus ei käynyt puutarhassa, vaan sisällä, kun siirsin nojatuolia. Pysykäämme siis pihalla! :)
Poistaselkäjumi on ikävä, toivottavasti nyt maltat aloittaa riittävän rauhallisesti puutarhahommat, pyöröhara kuuulostaa hyvältä vaihtoehdolta konttaamisen sijaan;)
VastaaPoistasääkuvasi on upea, niin kuin tuo kivipurjevenekkin!
Ilona, varovaisesti tosiaan olen aloittanut, kevyemmistä hommista. Polvet ei enää kestä jatkuvaa konttausta, niin pyöröhara on kyllä mainio peli.
PoistaKiitos!