Yllätystä kerrakseen!
Eksäni siivosi vinttiään ja oli löytänyt
päiväkirjani sekä käsikirjoitukseni.
Voi hyvän tähen,
olin naputellut "remingtonilla" tosi pitkän novellin,
jota en ole uskaltanut vielä lukea.
Novelli ei ole dekkari, vaan kertomus nuoruudesta ja rakkaudesta.
Kaikuja yli 40 vuoden takaa...
Tutkielmia valoisuudesta varjoineen.
No, tuohan oli ihana löytö. Olen joskus lukenut nuoruuden päiväkirjoja ja kalentereita. Se sisin oo mihinkään muuttunut, vaan ehkä sellainen pieni kyynisyys on kyllä kasvanut. Uskoin ennen lähes ihmeisiin!
VastaaPoistaNiin oli, Tillariina K., kiva lukea nuoruuden toilailuista ja ihmiseksi kasvusta, paitsi että en ole vieläkään kasvanut, paitsi leveyttä. :)
PoistaVarmaan jännää luettavaa! Hienoja aurinkokuvia!
VastaaPoistaMaarit, olin joskus miettinyt, että oliko minulla oikeasti nippu kirjoitettuja sivuja, vai muistinko väärin. Mahtava löytö, kerrassaan. Kiitos!
PoistaNo voi mahoton, mahtava juttu, että oli jäljellä! Jännittävää.
VastaaPoistaTiedä, mitä jännää näistä kirjoituksista vielä syntyy, Saila.
PoistaMahtava löytö. Mäkin pidin nuorena päiväkirjaa, mutta jossakin vaiheessa poltin ne kaikki.
VastaaPoistaSit mä pidin aikuisena allakkapäiväkirjaa, nekin poltin. Se vähän harmittaa, kun niissä oli kunnon asiaa ja tietoa. En ymmärrä mikä minuun meni ??
Noin käy useasti, että me hävitämme muistoja ja sitten kadumme, Tuija. Hämmästyneenä minä luen päiväkirjaani, en yhtään muista tapahtuneita.
PoistaSehän oli kiva löytö ja varmasti jännää luettavaa.
VastaaPoistaVarijot tarkoottaa aurinkua ja aurinko kevättalavia :)
Navettapiika, meille satoi lisää lunta, onneksi kasveille, sillä helmikuussa paukkuu pakkaset. Kevättä kohti, vaikka vain ajatuksissa...
PoistaMukava löytö. Minä olen aina ollut ahkera kirjoittaja. Jotkut tekstit kyllä herättävät lähinnä nolostusta vuosikymmenten jälkeen niitä lukiessa.
VastaaPoistaBetween, aivan... :)
Poista