torstai 10. elokuuta 2017

Hurrrjan paljon kukkia (ja hieman asiaa käärmeistä)

No niin, telkkarista näkee ja kuulee kaikkea ihmeellistä.
Tänä kesänä on pelastuskeskus saanut harvinaisen paljon soittoja käärmeistä.
Käärmeitä on tullut asuntoihin, parvekkeille ja terasseille kaupungeissa.
Ohjeet kaupunkilaiselle
miten käärme poistetaan asunnosta, oli vähintäänkin erikoinen.
Näin se ohje hataran muistini mukaan meni:

1. Laita käteen hitsaajanhanskat.
2. Ota käteen haarapäinen keppi.
3. Sujauta käärme sankoon ja 
vie se vähintään kahden kilometrin päähän.

Hmm... asun maalla ja minulla ei ole hitsaajanhanskoja (ovat erittäin paksut keltaiset),
haarapäistä keppiä pitäisi lähteä hakemaan metsästä (onneksi on omalla pihalla),
sanko löytyy, mutta onko siihen kantta?
Parempi siis soittaa pelastuskeskukseen.
Lisäksi pitäisi osata erottaa myrkyllinen kyy ja myrkytön rantakäärme toisistaan.
Haasteita kerrakseen...

Alla on kuvaamani vaskitsa, mikä on jalaton lisko.
Täysin vaaraton ja harmiton otus.

Pihalla aloittivat kukintansa nauhukset ja daaliat.



Erityisen onskuna olen kaikenvärisistä kesäastereista,
jotka olen itse kasvattanut.
Niitä täytyy kasvatella myös ensi keväänä.


16 kommenttia:

  1. Asun kuntataajamassa, eikä meillä ole hitsaajanhanskoja tai haarapäistä keppiäkään. Kannellinen ämpäri löytyy. Kun muutama vuosi sitten kyy ilmestyi kellarin portaikkoon, ukko haki nahkaiset työhanskat ja kannettoman ämpärin. Niiden avulla hän siirsi käärmeen vähän matkan päähän metsään. Käärme ei ilmestynyt takaisin. Olisi varmaan pitänyt soittaa VPK paikalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käärme on paikkauskollinen, sen reviiri on noin 1,5 km. Rakentaminen niiden luontaisille esiintymisalueille johtaa ihmisen ja käärmeen kohtaamiseen. Miehesi oli rohkea, Between.

      Poista
  2. Juu en kyllä ymmärrä tuota, että itse se käärme pitäisi sisältä jonnekin poistaa. Mä ainakin juoksisin tosi kauas ja jättäisin käärmeen piiloutumaan kotiimme, niin ettei sitä löytyisi ennen joulua. YÖK! Onneksi niitä ei ole sentään kotipihalla näkynyt ja mökilläkin ovat pysyneet ulkona. Muistan aina mammani sanoneen, että käärme tulee maidon hajun perässä herkästi esim. telttaan. Ei siis maitoa mihinkään jääkaapin ulkopuolelle pitkäksi aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sari, kauhukertomuksia veljeni mökkiseudulta eli yhdellä naapurilla oli kyy keittiössä pari päivää, olivat vaan ihmetelleet, että mitä koira urisee jatkuvasti nurkassa... Toisella naapurilla kyy köllötti hyllyllä, kun aikaisi kaapin. Seudulla ollaan totuttu käärmeisiin, kun niitä on siellä ollut aina. Käytän aina kumisaappaita veljen möksällä, sillä vaikka olen siedättynyt näkemään käärmeen, en ole niihin vielä tottunut.

      Poista
  3. Meillä voi nähdä muutaman kyyn kesän aikana mökillä, yleensä alkukesästä. Minä ajattelen niin, että se kuuluu luontoon siinä missä muutkin olennot, joten annan olla niiden rauhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä kyyt pötkivät piiloon, kun ihminen tömistelee paikalle, mutta välillä käy havereita, Ansu. Veljen vaimoa ja kissaa on kyy purrut ja lekurikeikkahan siitä tuli kumpasellekin.

      Poista
  4. Eipä pihalla touhutessa paljon käärmeitä tule mietittyä. Asumme taajamassa enkä täällä ole koskaan käärmettä nähnyt, mutta ihan hyvin niitä voi tietysti ollakin. Mökillä, metsässä yms. tulee tottakai oltua tarkempana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiiu, jotenkin sitä varoo työntämästä kättään kivenkoloihin ja puskiin tuosta vaan, en tiedä onko opittua vai luontaista varovaisuutta, ehkä molempia. Geokätköilyssä käytän keppiä, jos kätkö on metsässä kivien välissä. Koska käärmeet ovat paikkauskollisia, niin teidän taajama ei todennäköisesti ole käärmeiden oleskelu seutu.

      Poista
  5. Hyvät ohjeet ja melkein uskalsin katsoa sen käärmekuvan! Käärmeet ovat kauheita, hirveitä, iljettäviä...huh huh! Toivottavasti pysyvät kaukana! Yritän tömistellä marjametsässä, mutta se ei kantavaa käärmettä aja minnejään, täytyy olla vain varovainen! Meillepäin tuli kaksi kivenlouhimoa ja töiden alettua käärmeet lähtivät liikkeelle...aika pelottava juttu. Sisälle eivät tulleet, mutta pihoihin kyllä, yksi meillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh huh, Kivipellon Saila, juuri noin ne käärmeet harhautuvat pihoihin, kun niiden pesäkolot ja alueet hävitetään/häviävät. Ei kiva. Metsässä liikkuessa on luonnollista joskus nähdä käärmeitä, siksi kumpparit ovat hyvät jalkineet. Katsopa uudestaan kuvaani, se EI ole käärme, vaan pötkömäinen lisko.

      Poista
  6. Huijui...mä en varmaan pystyisi tekemään mitään...laittamaan hanskoja, etsiskelemään keppiä ym. No, onneksi täällä ei käärmeitä olekaan *koputtaa puuta*.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan kirkuisin ensin ja sitten pakon edessä olisi vaan toimittava, Satu V. Toivotaan, ettei meidän kumpaisenkaan tarvitse joutua käärmeenlumoojiksi.

      Poista
  7. Meillä on kyitä vaikka toisille jakaa. Vaskitsaa en ole koskaan nähnyt.
    Kyyt minä tapan heti kun näen, inhoan niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, eipä tosiaan ole mukavaa, jos kyyt parveilevat pihalla, jossa on lapsia ja lemmikkejä.

      Poista
  8. Heh, minulta löytyy tosi paksut työhanskat. Olen käyttänyt niitä mm. kun piti pelastaa kiiresti siili naapurin pihalta. Olisi muuten parka päätynyt naapurin koirien uhriksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, paksuja hanskoja tarvitaan, milloin siilin pelastamiseen ja toisinaan taas ruusupuskien paksuja piikkejä vastaan. Ripeästi toimitti!

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...