sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Alapihan kukkapenkin vaiheet 2007-2014


Vuosi 2007
Muutimme taloon heinäkuussa. Unelmapaikka.
Alapiha oli puskien vallassa ja peltomaiseman edessä oli vankka kuusi.


Vuosi 2008
Puskat raivattu ja kuusi kaadettu.
Alapiha laskee melko jyrkästi.
Oikeassa alakulmassa edellisten asukkaiden patio, joka oli pihan ainoa tasainen kohta.


Vuosi 2009
Puupatio (vasemmalla) rakennettu.
Sijoitimme kukkalaatikoita pation ympärille ja jokaiseen kulmaan luumupuun,
joista enää yksi elossa.
Keskellä oleva iso kukkapenkki sai ensimmäiset kasvinsa.
Reunat tehty turveharkoista.
Taustalla olevassa Pikku Metsässä on useita kompostilaatikoita.
Huono paikka komposteille, koska eivät saa luontaista kosteutta sadevedestä.


Vuosi 2010
Taistelu rikkakasvien kanssa on aloitettu.
Meidän pihassa kasvaa voimakkaasti vuohenputkea ja ohdaketta.


Vuosi 2011
Taistelu rikkakasvien kanssa jatkuu viikoittain.
Soran alla on kangas, tämä oli ainoa keino saada rikkakasvusto aisoihin.


Vuosi 2012
Viikoittainen taistelu rikkakasvien kanssa hävitty.
Kukkapenkki peitettiin mustalla muovilla.


Vuosi 2013
Kukkapenkistä kaivettiin mullat pois ja edelleen siitä työntyy
ohdaketta ja vuohenputkea.
Kesäkeittiön rakentaminen on aloitettu (oikealla ylhäällä).


Vuosi 2014
Mies valoi sementistä kukka-altaan 2013.
Kukkapenkin paikalle tehtiin kivistä patio.
Kuten kuvasta huomaatte, rinne on jyrkkä.


Kyllä ihmettelen, jos tuon kivituhkan ja laattojen alta ponnistaa esille yksikään rikka.


Muurin reunaan tulee ruusuja.
Olen aloittanut ruusupenkin tekemisen kärräämällä tiivistä savea pois.
Istutin viime vuonna ruusuja yläosassa olevaan pitkään kukkapenkkiin,
mutta ne eivät viihdy siellä kuivuuden takia.
Ruusut pitävät savesta, näin olen ymmärtänyt, 
joten tässä kohtaa ne todennäköisesti viihtyvät.

Mies tekee meillä kaikki sora-, kivituhka- ja kivityöt.
Vuosien aikan hänestä on kehkeytynyt taitava kivenpyörittäjä.

28 kommenttia:

  1. Paljon on pihassanne töitä tehty, mutta lopputulos on vaivan arvoista. Hyvältä näyttää.:) Vuohenputki on alkanut meidänkin pihassa leviämään. Taistoon pitäisi käydä ennen kuin vievät kokonaan vallan. Isojen kuusien tilalle tullut uusi istutusalue alkaa meillä olla jo loppusuoralla. Kantojen kaivuussa maasta nousseet isot kivet kaivinkone siirsi istutusalueen reunakiviksi. Nyt on tosi jämerä kukkapenkki. Käsivoimin ei saa purettua.:) Kasvit olen sinne jo istuttanut, mm. viiniköynnöksiä, timantti- ja pallotuijia, ruusuangervoja, sinilaakakatajia, gojimarjaa... Ainoastaan joku pienikasvuinen, nätti koristepuu keskelle on vielä hakusessa. Ei vain eilenkään sopivaa tullut puutarhamyymälöissä vastaan. Mullan peitän alueesta vielä kankaalla ja päälle levitän santaa. Pysyy rikat paremmin kurissa. Seuraavaksi pitäisi sitten ympärille kärrätä ja levittää soraa. Kasvimaan kitkeminenkin pitää kohta alottaa, joten ei tässä koneella taas paljon ehdi istumaan.;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puunkaadoista tulee kyllä isot jälkisiivous ja istutus urakat. Huh huh. Ollaanpa kuitenkin, niin teillä kuin meillä, selvitty, vaikka välillä tahtoi usko ja voimat loppua kesken.

      Kukkapenkkisi kuulostaa maukkaalta. Harmittavasti alkoi satamaan ja pihahommat jäivät vaiheeseen. Huilitaan välillä tai sisäsiivousta kyllä aina löytyy ja järjestelyä, niitä on hyvä tehdä sadepäivinä. Sulla on iso kasvimaa, joten kitkemistä riittää varmasti.

      Poista
    2. Kun on sama pää kesät talvet, unohdin kysyä, että miten RAW-kuvaus sujuu? Oletko nyt ottanut kuvia RAW-muodossa? Itse olen nyt kokonaan siirtynyt RAWiin. Niin paljon enemmän pystyy kuvia muokkaamaan. Varsinkin ruokakuvauksessa on iso apu, kun jälkeen päin pystyy kunnolla valotuksia ja sävyjä muokkaamaan. Viimeisimpään postaukseenkin luulin joutuvani ottamaan kuvat uudelleen, mutta kuvankäsittelyllä niistä saikin julkaisukelpoiset.:)

      Poista
    3. Hyvin sujuu RAW-kuvaus. Olen vallan siirtyny siihen. No niin, saitpa oikein konkreettisen todisteen RAW-kuvan voimasta. Hyvä!

      Poista
  2. Voi valtava, miten suuren työn olette tehneet! Mutta on kyllä upeat näkymät!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uudisraivaajahengessä, tai meijän tapauksessa vanhanpoisraivaushengessä, mennään. Tuosta kun sitten saadaan piha auki ja jatkumaan marjatarhaan, niin luulisin tulevan hyvä. Vielä on paljon tonkimista, levittämistä, kaivamista ja istuttamista jäljellä. Onpahan mitä tehdä. :D

      Poista
  3. Valtava muutos alkuperäiseen! Onpa lohuttavaa lukia, ettei sullakaan ihan kaikki onnistu. Onhan sulla kyllä hiukka isommat rojektit, kun meikällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit, meillä tehdään kaikki pihatyöt vähintään kolmeen kertaan. Näin ei hommat ihan lähivuosina lopu. :D

      Olis pitänyt teetättää ammattilaisella pihasuunnitelma, mutta ollaan edetty pala ja neliö kerrallaan ja siksi tässä tuhraantuu aikaa. Lisäksi mies on tehnyt sora- ja kivihommat ihan hartiavoimin, kova rääkki, mutta mies totesi, ettei ole tarvinnut punttisalin ovea käydä kolkuttelemassa. :)

      Poista
  4. Te olette rakentaneet pihaa suunnitelmallisesti ja siitä on kehkeytymässä todellinen pihapuisto - toisin kuin täällä metsässä, missä vain me itse nautimme luonnonmukaisesta vanhasta pellonpohjasta - ei ole taajaman vaatimia ohjeistuksia...

    hannah

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ei asutaan haja-asutusalueella, joten jokainen saa tehdä pihallaan mitä lystää tai olla tekemättä. Kaikkiin rakennelmiin ollaan kyllä haettu kunnalta luvat, ei ole sitten mitään epäselvyyksiä, jos/kun myymme talomme.

      Pakko tunnustaa, hannah, että pihasuunnitelmaa ei ole ollut, eikä näytä tulevan. Aamulla ei vielä tiedä, mitä kaivaa ja siirtää, jännittävää. :D

      Luonnomukainen pihapiiri on kaunis.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitti, Elsa-Aalia! Olen ottanut ennen ja jälkeen kuvia jokaisesta muutoskohteesta. Itsekin yllättyy, kun vuosin kuluttua katsoo, että mitä kaikke sitä olla tehty. Jotkut muutokset ovat onnistuneita ja jotkut vaativat uusintaa. :)

      Poista
  6. Paljon on muutosta ja työtä mahtunut näihin vuosiin ja arvatenkin muutosta ja muovautumista tulee vieläkin pihassanne tapahtumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isossa pihassa on aina joku nurkka rempallaan ja meillä kun ei olla tonttia vielä kertaakaan saatu pyhäkuntoon. Huh huh. Hommaa on vielä vuosiksi...

      Poista
  7. Huhhuh mikä työ. Mutta nättiä tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vekki, sinä raivaajana tiedät, että puutarhurin käsissä on ikuiset känsät ja kynnenaluset mustat. :D

      Poista
  8. Kiva postaus pihanne muutoksesta ja taistelusta rikkoja vastaan. Ainoa apu tahtoo olla vuohenputken ja muiden hankalien rikkakasvien hävityksessä Roundup. Esim. leskenlehti ja peltokorte työntävät juurensa tosi syvälle maahan, joten niiden hävitys muilla konstein, kuin myrkyttämällä on kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan.
    Rikkaruohottuneen alueen peittäminen valoa läpäisemättömällä kankaalla on kyllä muuten toimiva, mutta se vie aikaa enemmän, kuin yhden kasvukauden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, Kruunu Vuokko! Lähdin luomuajatuksesta liikkeelle ja vältin rikkakasvimyrkkyjä. Nyt olen tullut toisiin aatoksiin.

      Meillä on alueita, joiden peittona on ollut 7 vuotta paksut muovit. Rikat ovat sitkeitä ja muovinpoiston jälkeen maasta punkeaa pontevia rikkoja. :D

      Poista
  9. Tuollaista kuvasarjaa on mukava seurata: Näkee töiden tulokset saman tien. Ihanan näköiseksi olette taikoneet pihan, vaikka kyllä siinä tosiaan tarvitaan ihan muuta kuin taikasauvaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä kanssasi, Riitta. Kuvasarjat palauttavat mieliin koko työmäärän. Isoin kunnia kuuluu miehelleni, joka kottikärryt ja lapio aseinaan on raivannut alueet.

      Nyt voimme käyttää alapihaa. Ostohetkellä piha oli vain yhtä puskaa, nokkosta ja turreikkoa. Nyt on avaraa ja tilaa hengittää.

      Poista
  10. Kyllä on hienoo !!! Ihan vihreeksi vetää kun katsoo. Kyllä poikienkin kelpaa kun tuota lääniä on ja tosi kivoja paikkoja kaivaa kaikkea jännää.
    Meillä kuuluu lähinnä epätoivoisia huudahduksia kun Onnipoika Tiuku perässään talloo kukkapenkkiä. Aidan viereen pitää päästä räkimåään naapurin koirille, poikia kun ovat. Ja haaremista on pidettävä kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pojat on poikia. Katkoo meidänkin viikarit palloleikeissään kasveja ja Tuiskuhan oikein ammatikseen narskuttelee oksia ja pensaita. Huoks. Ja tietysti naapureille pitää mennä kertomaan, että täällä ollaan ja tarkkana ku tikat. :D

      Poista
  11. Valtava työ teillä on ollut, mutta hienolta näyttää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Töitä olisi vaikka kuinka paljon, mutta olen opetellut ottamaan rennommin, enkä revi itseäni piippuun. Keskityn opinnäytetyönön ja rikkikset saavat viettä fiestaa pihalla. Kiitos, Sari!

      Poista
  12. Hyvä kuvasarja muutoksista. Minä olen alati muuttuvien ja elävien omien suunnitelmien kannattaja... hiljaa hyvä tulee ja matkan varrella näkee, mitä kannattaa tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan! Hyvä huomio ja noin me edetään, niin teillä kuin meillä.

      Poista
  13. Párekin Palvelijatar2. heinäkuuta 2014 klo 7.43

    No huh huh, hiki tulee katsellessa kaikkea tekemäänne. Kyllä vain on maisemointi vaativaa puuhaa. Hyvä, että on tuo hieno muutostöiden historia tallessa. Auttaa kovasti jatkosuunnitelmien teossa. Ette te kumminkaan osaa suunnittelemista lopettaa, ja miksi pitäisikään! Vaikka näyttää jo hyvältä, aina putkahtaa uusi idea ja taas kaivetaan, raivataan ja rakennetaan ; ) ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut niin sateinen kesä, että pihalle on päässyt harvakseltaan raivaamaan. Sitten kun ei sada, auringonpaistetta ei kannata toivoa, niin homma lähtee lapasesta, kun yrittää hääriä kymmentä hommaa yhtäaikaa ja mikään niistä ei tule valmiiksi. :D

      Olispa rahaa tetättää ammattilaisilla pihatyöt. Kaikki nurkat olisivat kunnossa ja reilassa. Mut hei, mitä me sitten tehtäisiin! :)

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...