maanantai 1. lokakuuta 2012

Sadetta, poutaa odotellessa...

Pieni polku mets... äipän ruusupenkin halki vei, laululee meidän Tuisku mäyriksemme. Pojat, kutsumme koiriamme kotoisasti Pojat, ovat tehneet ihanan kuraisen polun keskelle ruusupenkkiäni. Ensi kesänä ei hyvä heilu ruusuilleni. Hmph.

Sunnuntaina aurinko paistoi sen verran, että sain siivottua hieman terassia ja tarkeni vähän puuhastella pihalla. Tosi vähän. Kottikärryt odottavat lehtikuormia. Olisikohan viikon loppuna poutaa?

  

20 kommenttia:

  1. Ovatkohan pojat kovia kaivamaan? Mäyrikset ehkä ovat, onkalokoirina?
    Mutta sehän voi olla hyväkin, maa ilmastoituu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meijän Pojat onkaloivat melko vähän. Isoja tuhoja ei ole ollut. Meillä olisi tosin erinomaista kaivuumaastoa, kun pihan alareunassa on Pikku Metsä, jossa sitä kaivurinammattia vois hyvin harrastella.

      Poista
  2. Semmosia ne hauvelit ovat... Meidän Aku on aina keväisin kunnostautunut juoksemalla aidan viertä siten, että siinä on mutalöllöpolku. Toistaiseksi joka kevät on pitäyt viritellä shigaaneja kuten formuloissa ja nurmikon siemeniä on mennyt useampi pussillinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti oikein kuukkeloida toi shigaani-sana. En ollu moisesta tietonen. Hih, sehän olikin hauska, haittamutka. Mutalöllöpolku kuulostaa just semmoselta, kun on munkin ruusupenkkiini tulossa ensi keväänä. Shigaaneja! Ja terkut Akulle,

      Poista
  3. Poikien täytyy saada tehdä sitä, mitä poikien täytyy, ruusut voi ystävällisesti siirtyä sivumpaan kasvamaan ;)

    Upea pelakuuryöppy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on mäyräkoirankestävä piha. Noi ruusut tosin ovat sillä rajalla, että mahtavatko kestää Poikien rientoja. Ruusut eivät kuulema kestä koiranpissiä, kuten eivät havupuutkaan. Että silleen.

      Tuo pelakuu on ollut mulla viitisen vuotta. Kohta pitää raijata kellariin. Pakko tehdä se itse, kun mies on edelleen kipeenä. Tavallisesti käskytän miestäni. :)

      Poista
  4. Poikien oikopolku. Kukapa aina viitsii koko penkkiä kiertää.;) Meidän luolakoira ei ole ollenkaan kiinnostunut kaivamisesta. Ulkona ei koskaan kaiveta, sisällä ainoastaan koitetaan toisinaan viilentää makuupaikkaa.

    Viikonlopuksi taitaa lupailla jotain myrskyä. Poutaa kaivattaisiin, mutta taitaa olla vain toiveajattelua. Tänään jonkin aikaa ehti ulkotöitäkin tehdä ennen kuin se saamarin sade taas jatkui. Nurmikollakaan ei enää pahemmin voi kulkea, kun heti menee saviliejuksi.:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on oikopolku tuossa kukkapenkissä, kun se on montakymmentä metriä pitkä. Laitoin siihen niitä tekemiäni betonikakkaroita astinkiviksi, mutta eihän se kohta tietenkään sovellu Poikien tarpeeseen. Ei tietenkään. Ihan pitää olla omat polut. Rymy rymyää sisällä. :)

      Eikä! Ei mitään myrskyjä. Poutaa pitää saada. Hukutaan tosiaan liejuun. Eikä se naurata.

      Poista
  5. No onhan se nyt aika söpöä ruusupenkin keskellä astella!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, on ja mitä sitä yksistä ruusuista. ;)

      Poista
  6. Geraniumia peesaan, kyllä koirien täytyy saada vapaasti kulkea mistä vaan, ilahduttaa varmasti ruusut heidänkin askellustaan :) Ovat siinä sopivasti katsekorkeudellakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, näinhän nää meidän Tuuliset Pojat tekee, kulkevat omia polkujaan ja tekevät niitä. Ei ne onneksi ole mitään suuria tuhoja tehneet. Kukkia ei isommin kaivella penkeistään. Pojat muuten haisteli niitä ruusuja, kun ne taimet oli kesällä niin matalia.

      Poista
  7. Symppis kuva:) Pojat kulkevat omia polkujaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin hän se on, että Tuuliset Pojat porkkaavat omia reittejä. ;)

      Poista
  8. Tee siihen reilustu poikien polku ja haketta päälle niin ei tarvii harmitella.

    VastaaPoista
  9. Ruusuthan siinä väärässä paikassa ovat...tai no, siitä mennään, mistä aita on matalin. Ensi kesänä piikit voivat pistää... Ehkä kannattaisi tehdä laattapolku poikien valitsemalle tielle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin ovat, ihan väärässä paikassa. :D Luulen samaa kuin sinä, että ensi kesänä ruusupuskat ovat pulsikstuneet ja niiden läpi ei niin vaan kävelläkään. Jos polkua tarvitaan, niin voisinkin kokeilla niitä valamiani betonilaattoja.

      Poista
  10. Kovasti olet taas ahertanut koulussa ja joka puolella. Olet sinä varsinainen duracell. Kovasti näitä hommia riittää, eikä lopu koskaan. Ja ihmetellä pitää, miksi ihminen kerää tyhjiä kukkapurkkeja 20v ja kun ovi ei mahdu kiinni, alkaa pistää niitä jätesäkkiin!! Aarteitakin toki alimmaisista löytyi. On se tuo ihmismieli omituinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hommat eivät lopu koskaan ja mä meen ja touhuan niin kauan, kun jalat, pää ja kädet jotenkin toimivat.

      Tääl on toinen kukkapurkkihamstraaja. Täytyy ottaa ensi vuonna järki käteen ja käydä kippaamassa kuorma yhden puutarhamyymälän lavalle. Sinne kun saa viedä muoviset kukkapurkit. Kivaa kierrätystä. Aarteita! Siitähän hyvä mieli tulikin.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...