Reipasta lokakuuta!

Sateinen lokakuu pyörähti käyntiin.

Posliinkukkia ei näytä hämärät päivät haittaavaan,

vaan ne pullistelevat täynnänsä nuppuja.

 Muutama posliinikukka kukkii,

ties monenneko kerran tänä vuonna.

 Pelargoniat on tuotu sisälle,

ja ne ovat siirtymässä lepotilaan.

Täytyy poistella kukat,

että jaksavat sinnitellä pimeän kauden yli.

 Pihatyöt ovat hyvällä mallilla.

Viime viikolla oli muutama oikein lämmin päivä,

jolloin keräsin kalusteet ja koristeet talviteloille.

 Rengon punaiset -daaliat nostimme mieheni kanssa yhteisvoimin,

eli mies talikoi, kärräsi ja kantoi,

ja minä osoitin paikat.

Aamu valkeni suheroisena.

Kuvailin terassillamme lintuja. 

Jouluihmiset odottelevat joulua,

uudenvuodenjuhlijat vuotta 2020,

itse en odota mitään ihmeempiä,

kunhan möllötän tuvassa ja olen,

se kuuluisa puhti huuhtoutui sateiden myötä ties minne.

Luin kirjan: Krokotiiliyö, Simone Buchholz

Krokotiiliyö, saksankielisen alkuperäisteoksen nimi Blaue Nacht,

on Simone Buchholzin dekkaripalkittu rikosromaani vuodelta 2016.

Suomennoksen on taituroinut Anne Kilpi.

Sain kirjan arvostelukappaleen Kustantamo Huipulta.

ISBN 978-952-69098-5-1.

Luin keväällä Buchholzin Revolverisydämen.

Pidin kirjasta paljon.

Uusin suomennos, Krokotiiliyö,

nappasi haukaten mukaansa 

ja vei mukanaan syviin tummiin pyörteisiin.

Reipasotteinen syyttäjä Chastity Riley on siirretty syrjään

varsinaisista tehtävistään 

vastamaan rikosten uhrien suojelusta.
Tarina pyörähtää käyntiin,
kun kadulta löydetty tunnistamaton mies,
jonka luita on murskattu,
tuodaan sairaalaan, ja Riley yrittää selvittää syitä tapahtuneeseen.
Kun maanittelu ja uhkailu eivät auta,
turvautuu Riley lahjontaan.
Hän vie miehelle tupakkaa ja olutta.

Mies kertoo nimekseen Joe.
Pahoinpitelyn taustalla liikkuvat huumeet ja isot rahat.
Riley lähtee saalistamaan krokotiiliä.

Kirja on juoheva, yllätyksellinen ja päihdyttävän mukaansatempaava.
Pidän Buchholzin tyylistä kuljettaa juonta monitasoisesti,
ja siitä ettei tarina ole ahdettu täyteen väkivaltaa.
Aihe on synkkä, mutta väliin mahtuu myös napakkaa huumoria.

Simone Buchholzin Krokotiiliyö on dekkaripalkintonsa ansainnut!

"Blaue Nachtin ovi on raollaan, menen sisään. Tämä

hiljaisuus, kun ketään ei ole paikalla, mutta on täysin

selvää, että jotain siellä on eikä mitään hyvää. Tunnen

tämän hiljaisuuden. Kun se on läsnä, on kylässä jotain

murhaavaa. Koin tämän hiljaisuuden ensimmäisen

kerran, kun löysin isäni pää kirjoituspöydällä, ja jo se

kerta oli oikeastaan yksi kerta liikaa. Tämä hiljaisuus on

kuin sokkiaalto, joka pyyhkäisee tilan läpi ja jähmettää

mennessään kaiken, mihin koskee. " Sivu 248

Rati riti ralla tuli talvi halla

Noh, ei sentään vielä talvi tullut,

mutta halla kuorrutti daaliat ja muut kesäkukat hyiseen syleilyynsä.

Huonostihan siinä kävi.

 Jäiset kukat sulivat ja näky oli vähintäänkin surullinen.

 Katoksen suojissa olleet kasvit selvisivät, tällä kertaa.

 Tuli kiire siistiä vanhanajan pelargoniat,

ja tuoda ne sisälle lämpimään.

 Kaikki pelakuut kukkivat vielä koreina.

 Lintulaudalla käy jo vilske.

Aamutunnelmia puutarhasta

Kuu mollotti komeana aamutaivaalla.

 Wiima-tyttönen, meidän jokasäänkoiramme,

esittelee pulskistuvia päärynöitä,

mitkä ovat vielä raakoja, mutta koko on jo hyvä.

Pihalla kukitaan ja uhmataan kylmää sekä sateita.

 

Saan joka vuosi toukokuussa hortensioita synttärilahjaksi.

Raija-serkkuni ihmetteli miksen istuta niitä syksyllä kukkapenkkiin.

Noh, tein niin! Hämmästyksekseni nehän selvisivät talvesta 

ja kukkivat koreina.

Rengon punainen -daalia on valloittanut uusia paikkakuntia.

Antamani juurakot ovat lähteneet kasvuun ainakin Kalvolassa ja Tervakoskella.

 

 Aamut ovat pimeitä,

mutta pihavalot luovat ja tuovat jännää tunnelmaa puutarhaan.

Mummuttelua ja muuta mukavaa

Mummuttelut hoidettu, eli olin kolme päivää hoitamassa eläväistä Helmiä.

Hän on reipas, sosiaalinen ja aina valmis halailemaan kaikkia.

Helmin sisarukset ovat koulukkaita ja omatoimisia,

joten mummuttelu hoitui vaivattomasti.

Ja tiedoksi teille, jotka eivät minua tunne,

niin nämä lapset ovat kummityttöni lapsosia,

joille olen "mummi".

 Tiistainen hellepäivä yllätti.

Siirryttiin sen jälkeen takaisin syksyiseen perussäätilaan.

 Wiima-mäyräkoiraneitonen ei sadetta pelkää,

siitä saa oivan lenkkeilykaverin jokaisella säällä.

 Sain Helmin vanhemmilta Prahan tuomisina soman kristallikoiran ja herkkuja.

Kohti syksyä

Klematikset kukkivat runsaina.

Ilo silmälle.

 

 Keskiviikkona sää vaihteli auringosta rankkaan sateeseen minuuteissa.

Pallottelin koirien kanssa pihalle, 

kun musta pilvi jytisteli meidän päällemme.

Juoksimme kilpaa sateen kanssa terassille.

Napsaisin pihastamme kuvan ja lähetin Ylelle.

Olipa hauskaa, kun pihamme näytettiin iltauutisissa sääkuvana.

 Kunnassamme on luonto lähellä.

Järviäkin on vaikka muille jakaa.

Kävin veljeni Teemun ja poikani Samin kanssa retkellä Ruostejärvellä.

Joutsenilla oli kolme poikasta.

Harmaahaikara törötti vastarannalla.

Torronsuon kansallispuistoon on hiipimässä syksy.

 Kun kuljen ajatuksissani halkokatoksen ohi,

niin hätkähdän, että kuka tuolta tulee.

Peili...

 Eilen ripsahti raekuuro pihamme sammalille.

 Tänä aamuna lämpötila oli alle 10 astetta.

 On vissiin kaiveltava takkia ja tumppuja esille.

PUUtarhapuuhia ja outo vierailija pihapiirissämme

PUUtarhakyltti löysi paikkansa.

 Teemme näköestettä naapuriin,

sillä koiramme haukkuvat iloisesti juoksevia naapurin lapsia.

Oven molemmilla puolilla on köynnöstuet (jousipatjat),

joiden eteen tulee istutuslaatikot ylijääneistä tiilistä.

Ylös tulee vielä tukipuu.

Aamut ovat jo pimeitä ja hämäriä.

 Keittiössä porisee aamun ensimmäinen kahvi...

Sienet virkistyivät sateista.

 Kurkia näkyy pareittain ja parvissa.

 Pihallamme kävi eilen iltapäivällä harvinainen/haitallinen vierailija.

Supikoira.

Se on vieraslaji, ja toivonkin ettei se pesiydy lähimaastoon.

Tein siitä ilmoituksen Lukeen.

 Veli ilostutti minua marjatuomipihlajalla.

Jäämme odottelemaan maistuvia marjoja.

 On ollut niin lämpöisiä, suorastaan kuumia, päiviä,

että ryhdyin pesemään mattoja.

Puhdasta ja raikasta tuli!

Samalla painepesin pation lattian,

sillä tarkoitukseni on puunsuojata se uudelleen.

Ajattelin maalata siihen raidallisen maton,

saas nähdä onnistuuko ja milloin tulee tapahtumaan.