Viime kesänä, aatelkaa kohta koittaa kesä taas, saimme kesäkeittiömme melkein valmiiksi.
Vuonna 2007 näytti Ruumiskellari ja kesäkeittiö tämmöisiltä.
Nyt on myös useammalta taholta vahvistettu,
että kellari on toiminut aidosti ja oikeasti ruumishuoneena.
Santra keksi pari vuotta sitten kellarillemme mainion nimen Olokolo.
Kellarin päällä oleva kesäkeittiö ei ollut hääppöinen ja
lisäksi sadevedet valuivat kellarin katon (kesäkeittiön lattian) läpi
kastellen kellarin ikävän näköiseksi, eikä se siksi soveltunut käyttöön.
Mies teki taas ihmeitä ja lapio ja lapio ja lapio multaa kuutioittain.
Kesäkeittiön maalattia poistettiin ja alta paljastui
tuhat litraa lecasoraa ja neliöittäin muovia.
Pikesin lattian kahteen kertaan.
Kuumalla kelillä siveltävä bitumi levisi liukkaasti.
Rakas veljeni Teemu nosti housujaan ja paukatti isävainaan henkseleitä
ja siitä rakentaminen käynnistyi.
Päätimpurina toimi mieheni veli Matti.
Minä muonitin, siivosin, hain tavaraa
ja toimin piällysmiehenä (savolaiseen tapaan).
Isot kukkapurkit on tehty Olokolon lattilevyistä.
Matti näytti kuinka kottikärryillä kuljetetaan lankkuja.
Lankut ja parrut olivat omista puista,
näin 100-vuotiaat kuuset jatkavat elämäänsä pihapiirissämme.
Välillä kävimme huilimassa ja katselemassa seutumme tarjoamia nähtävyyksiä.
Matti tuumailee ja mittailee.
Piippuakin piti korottaa.
Matti on moniosaaja.
Hänellä pysyy kädessä niin vasara, saha kuin muurauskauha.
Lisäksi hän on armoton suunnistaja ja tykkää lisäksi hypätä polkkaa.
Melkoinen mies, ottain huomioon, että ikää on yli 70.
Matti on rautaa!
Ilman Mattia ja veljeäni kesäkeittiö ei olisi toteutunut. Kiitos!
Vedin tolpat tumman harmaiksi ja lattian mahongin väriseksi.
Betonitötterö on Olokolon ilmastointikanava.
Tötterön päälle tulee, ilmaraoilla tietysti,
puulevy kukkapurkkeja varten.
Ostimme alemyynnistä kalusteita.
Kukkulalla on makoisaa istua ja katsella pihaa.
Tulee rauhallinen olo.
Keväällä maisemoimme ympäristön,
luultasti luonnonkivillä.
Päätykolmioihin tulee rimoitus ja takaseinään panimme kirkkaat pleksit.
Sivuille tulee lyhyet pätkät heinäseipäitä ja niihin köynnöksiä.
Matti muuraa kesällä lieden luonnonkivistä.
Kesäkeittiömme elää ensimmäistä talveaan.
Mutta mikä nimeksi kesäkeittiölle?
Vautsi mikä kesäkeittiö. Tuollaista meilläkin kaivattaisiin =)
VastaaPoistaEipä muuta kuin vasarat paukkumaan ensi kesänä. Teillä kyllä on niin mahtava muotopuutarha, että toivon itteleni jotain samanmoista.
PoistaMinö olen huono keksimään mitään nimiä. Mutta on ihanaa, kun löytyy osaavaa porukkaa. Minun isäni osasi kaiken, aivan kaiken. Mutta minä ja aviomieheni olemme molemmat "peukalo keskellä kämmentä" -tyyppiä. Joten jäisi ammattilaisille tuollainen rakennusprojekti. Mutta ihana tuo kesäkeittiö on!
VastaaPoistaNivalassa oli tanssipaikka nimeltä Tuiskula. Mutta ei taida sopia nimeksi, koska Myrskyä voisi harmittaa.
Mullakin oli osaava isä, jolta veljeni on perinyt taitoja. Minä kyllä maalaan ja tapiseeraan, mutta nikkaroinnissa olen surkea. Mulla on uusi kääntöpöytäsirkkeli, josko sitä oppisin käyttämään.
PoistaTuiskula oliskin nätti nimi.
Vuonna 1980 oltiin The Brainles nimisenä yhtyeenä Nivalan Tuiskulassa soittamassa. Isossa salissa soitti Eppu Normaali. Ihmeteltiin kun meidän puolella oli väkee kun pipoo. Saatiin paljon jälkeenpäin kuulla, että Eput koetti soitella siten, että ehtivät kuunteleen meitä. Torvinen kun kuulemma on CCR fani ja meillä oli aika monta kipaletta sitä sarjaa.
PoistaTulipa hieno ja viihtyisä. Tuolla on mukava fiilistellä.
VastaaPoistaKesäkeittiöllä ei vielä laitettu kertaakaan ruokaa, kun alkuperäiskunnossa oleva grilli on melko avuton. Toivottavasti tänä kesänä on aikaa istuskelulle ja korikeinutuolissa olis mukava lukea kirjaa. Aaah...
PoistaIhana, siis aivan ihana. Tykkään kovasti tuosta muodosta ja värityksestä, niin tunnelmallisen pehmeä. Jotenkin ajatukseni vievät koko ajan siihen suuntaan, että paikka on kuin suojaisa pesä, vaikkapa Tuulen pesä. Mutta eihän se ole keittiön nimi lainkaan....
VastaaPoistaVärityksen suunnittelin niin, että ulospäin sulautuu luontoon eikä hypi silmille ja sisäpuolella lämmin ja kotoisa väri lattiassa. Tuulenpesä. Hieno nimiehdotus.
PoistaHieno kesäparatiisi. Kun se kerran sijaitsee ruumiskellarin päällä, niin täällä Toimelan tiimi ehdottaa nimeksi Ylösnousemus :)
VastaaPoistaHih hih, Ylösnousemus oliskin hauska nimi, koskapa alla on juurikin ruumiskellari ja kukkulalla joudumme kiipeämään. Kesällä väsyneinä välillä tokaisimme, että Temppeli kutsuu, kun ei oltais millään enää jaksettu pakertaa työmaalla.
PoistaTeijän tiimillä on hoksu nimi.
kiva kuvasarja pihakeittiöstä - olokolo näkyy olevan rekisteröity tuotemerkki (http://www.olokolo.fi/) - vaan mikä nimeksi keittokatokselle - kasvulan kaveriksi kukkula, jota tekstissä vilautit - patio sulla on jo ja terassi - makula ceellä on kaupungissa - kyllä se kai jonkin nimen vielä saa, kunhan alat käydä "ulkona syömässä" - ensin kylläkin odotellaan sitä talvea vai siirrytäänkö tänä vuonna syksystä suoraan kevääseen/kesään - se nähdään - mukavaa koulun alkua!
VastaaPoistahannah
Kukkula on kuvaava nimi, oikein mainio, hannah.
PoistaKiitos, koulureppu on pakattu ja intoa puhkuen viimeiselle opiskelukeväälle. Saas tosiaan nähdä onko talvi peruutettu.
Mahtavan näköinen paikka ja hyvällä paikalla! Nimeksi en osaa ehdottaa mitään, mutta tuolla on varmasti kiva ensi kesänä istuskella!
VastaaPoistaPaikka on tosiaan rauhaisa, vaikka kesäkeittiön takana on kyllä naapurin talo, mutta istutetaan tuijia näkösuojaksi ja köynnöksiä myös. Jospa tänä kesänä pystyisimme vähän lököilemään kesäkeittiöllä.
PoistaTodella hieno grillikatos, joka varmaan toimii myös oleilukatoksena. Minulla ei tule nimeksi mitään muuta mieleen kuin kesäkatos...
VastaaPoistaKesäkatos, erinomainen nimi. Oleilutilana katos varmaankin meillä toimii enimmäkseen, mutta toivotaan uuden grillin myötä myös ruuanlaittotapahtumia.
PoistaKesälä? Yläkerta?
VastaaPoistaKesälä ja Yläkerta ovat todella makoisia nimiä. Kiitti, Mamma N!
PoistaEikö ole ihanaa odottaa uutta kesää ja päästä nauttimaan kaikesta siitä, jota viime kesänä saitte aikaiseksi? Ja sitten uusia projekteja ja taas talven yli voi iloita niistä.
VastaaPoistaEiköhän sille Kuppilalle, Kokkilalle nimi ilmaannu ihan itsekseen, aikanaan, jollain nimellähän te varmasti sitä tulette nimittelemään ja siitä poikii sitten se virallinen nimi. Äipän Köksä. Heh-heh.
Kuppila, Kokkila ja Äipän Köksä, hauskoja nimiä, HooPee. Innolla ootan kesää. Kovasti päänvaivaa tuottaa elämänlangan ja vuohenputkien hävitys. Ne kun tuntuvat olevan vastuskykyisiä kaikelle. Koko kesäkeittiön ympäristö rehottaa kumpaistakin kasvia. Ehkäpä lyön hanskat tiskiin ja annan rehottaa, hih.
PoistaNiin mahtavan kiva rentoutumispaikka. Tuollaisia remppamiehiä meilläkin tarvittaisiin!
VastaaPoistaPostauksesi oli taas jotenkin pimennossa täällä ja vasta nyt älysin päivittää. Mutta tuo nimiasia. Vaikeeta.
Remppamiehet ovat kiven alla. Mekin yritettiin useemmasta raksaliikkeestä ja timpuriryhmältä saaha miehiä töihin, mutta eivät olleet kiinnostuneita noin pienestä ja hankalasta projektista. Itsehän me ollaan yritetty nakertaa mahdollisimman paljon ja veli on ollu ihan korvaamaton apu. Nyt ehdotin miehelle, että vuokrataan pieni kaivuri pariksi päiväksi ja ruopataan maat kunnolla. Mies kun on itteensä repiny lapiohommissa ja tää meidän maa on kivistä ja kovaa kaivaa.
PoistaKyllä se nimi putkahtaa. Sain jo monta mainiota ehdotusta.
No, Kyökki tai Harjunpää :D Kyllä sulla mielikuvitus lentää kokatessa tai oleskellessa (mitä suuresti epäilen)!
VastaaPoistaKyökki todella lämminhenkinen ja Harjunpää sopisi näin dekkaristille mitä parhaimmin. :)
PoistaMaarit, iloiset kiitokset ja yritän mä joskus oleskella, vaikka se onkin to-del-la vaikeaa, hih.
Eiköhän olokolon päällä ole siten olotila?
VastaaPoistaKyllä se kesä todellakin tulee joskus, mutta tänä aamuna satoi lunta. Koira oli innoissaan aamulenkillä, sillä ilmeisesti tuoreella lumella muiden kulkijoiden jälkien tuoksut ovat voimakkaita. Kissoja ja koiria näytti olleen aamuvarhain liikkeellä.
Olokolo ja Olotila sointuis hyvin keskenään. Kiitos, Aikku!
PoistaLunta! Te onnekkaat lenkkeilijät nauttikaa.
Eikö olekin kivaa miettiä tulevaa kesäkautta! En yritäkään keksiä mitään nimiä, koska itse tiedät ne parhaiten. Aikamoista tuo ruumishuoneen sijainta rakennuksen alla!
VastaaPoistaVilma, varmaan sullakin pyörii ajatukissa kesätekemiset pihalla, hih.
PoistaMinua tuo ruumishuone ei ahdista ollenkaan, päinvastoin. Sieltä on lähtenyt hiljaista porukkaa kohti hautuumaata. Viimeinen palvelus heille...
Tuo on niin todella mahtava kesäkeittiö, että varmasti sitä kesää jo malttamattomana alkaa odotella. Ehdotan nimeksi Olokolon ylisillä, vaikka monta hyvää ehdotusta olet jo saanutkin.
VastaaPoistaOlokolon ylisillä on hauska, Sari. Pannaan tääkin nimi hautumoon.
PoistaAivan mahtava kesäkeittiö! Eipä varmaan enää tule kesähelteillä sisätiloissa kokattua, kun ulkona on tuollaiset tilat.:) Köökinmäki? Olen huono keksimään nimiä.;)
VastaaPoistaOlipas kiva nähdä teidän taloanne kuvassa vähän laajemmaltikin. Tosi hieno ja persoonallinen. Ihan niinkuin omistajansakin.:)
Ja hyvät uudenvuoden toivotukset! Ne on tainneet tässä kaikessa kiireessä unohtua. Meillä siirryttiin puunkaatohommista ikkunaremonttiin, ja siinähän ne loputkin miehen lomapäivät menivät. Uusia ikkunoita piti vaihdella jo joulunpyhät, mutta myrskyt siirsivät remonttia hiukan. Nyt on kuusi ikkunaa vaihdettu, enää kaksi jäljellä. Ne ovat onneksi enää pienimmät. Eilen olikin aika työ olohuoneen kolmessa isossa ikkunassa. Ne ovat kokonsa vuoksi turvalasia ja painoivat ihan järjettömästi. Mutta voiton puolella on nyt ikkunaremonttikin, eikä enää vedä. Lämmitystä sai jo laittaa pienemmälle.:)
Köökinmäki, on oiva nimi, Katja! Sulla on se hieno laavu metsässä, se se vasta on jotakin.
PoistaHih, olen tarkoituksella näyttänyt vain pieniä paljoja talostamme, sori, mutta kun noin nätisti kehuit taloa ja minua, niin pitäiskö tosiaan näyttää vähän enemmän...
Teillä on ollu säpinää: metsätöitä ja ikkunanvaihtoo. Meillähän vaihdettiin ikkunat pari vuotta sitten ja terassin ikkunat viime keväänä ja kyllä KANNATTI, ei tosiaan vedä ja ikkunoista näkee läpi. Lisää kummasti viihtyisyyttä ja lämpöä kotiin. Toivotan sulle ja miehelles jaksamista!
Laavulla nimi onkin... Jos vain katto vielä saadaan muutettua maakatoksi ja kukkia katolle kasvamaan, niin laavu on nimetty kukkivaksi tölliksi...;D
PoistaOlen aina mielessäni vähän harmitellut, kun talostanne kuvissa näkyy vain pieni palanen. Piti joskus pyytääkin, että saisiko talosta vähän parempaa kuvaa, kun vaikuttaa todella mielenkiintoiselta rakennukselta. Ja tuo yllä oleva kuva jo antaakin aika hyvin osviittaa, ettei teillä ole mikään ihan normaali perustalo, vähän toista kuin tämä meidän tyypillinen ja tylsä 60-70 luvun vaihteesta oleva matala majamme.;)
Kiirettä tosiaan pukkaa jälleen kerran, mutta ainakin ilmat ovat olleet suosiollisia näille hommille. Viime vuonna tähän aikaan olisi ikkunan vaihto ollut kamalaa kovalla pakkasella. Nyt ei paljon haitannut, vaikka eilen oli jonkun aikaa olohuoneesta lähes koko pitkä seinä avoinna, kun isot ikkunat oli poissa. Nyt vaihdettiin pesuhuoneen ikkuna, kun mies tuli töistä. Enää jäljellä autotallin ikkuna.:) Nyt saisi tulla kovat pakkaset, että saisi oikein tunnustella millainen ero vanhoihin on.:) Aika peseminen noissa uusissa laseissa vielä on. Niissä on ihan järjettömästi ikkunantekijöiden jälkiä, mitkä eivät tahdo lähteä millään pois. Olen jo monella eri aineella yrittänyt, ja jäljet vain pysyvät. Ei ne jäljet koko ajan näy, mutta tietyssä valossa ja asennuksen yhteydessä, kun olivat huurussa. Tulevia auringonpaisteita pelätessä...
Maakattoa meidän mies himoitsi kesäkeittiöön, mutta löin jarrut päälle, kun sille pytingille olis tullu niin paljon painoo, että Olokolo olis pian romahtannu, näin ainakin luulen. Teidän Kukkivasta Töllistä tulee kyllä upee!
PoistaMeidän talo on rakennettu 70-luvun alussa, mutta rakennuttajalla oli erikoisia näkemyksiä ja toiveita. Hänellä oli mm. taidemyyntinäyttely nyk. olkkarissamme, se on se viistokattoinen osa rakennuksessa. Muualla on normaali kattojärjestelmä.
Meillä ihan samaa vikaa ikkunoissa eli huurussa näkyy jäljet. Meillä kävi keväällä ammatti ikkunanpesijät ja ikkunat lähtivät puhtaiksi. Minusta tuntui, että käyttivät vain Fairya, Meillä on sälekaihtimet ikkunoissa, kun ei ole allergian vuoksi verhoja, niin epätasaisuudeet ei niin ota silmään. :D
Vautsi, hieno olokolo! Vaikea keksiä mitään parempaa.
VastaaPoistaOleillaan ja koloillaan, hih hih.
PoistaOlen huomannut, että usein ensimmäiset "lempinimet" juurtuvat parhaiten käyttöön. Miksette kutsuisi kesäkeittiötä jatkossakin Temppeliksi, kun siitä oli jo rakennusvaiheessa puhetta. Oikeastaan rakennus muistuttaa hieman Ateenan Akropolis-kukkulaa, jossa sijaitsee useitakin temppeleitä. Kesäkeittiönne on tosi hieno ja varmasti sille löytyy runsaasti käyttöä.
VastaaPoistaSääli, että monet todelliset osaajat poistuvat vähitellen keskuudestamme. 86-vuotias isäni on myös sellainen monitaituri, mutta näön huonontumisen vuoksi hän ei juurikaan enää pysty taitojaan käyttämään. Ukkokulta sanoo aina, että "appiukko rakensi talon, minä vain kannoin kamat tontille."
Juuri noista paksuista pylväistä tuli mieleen Temppeli, mutta taitaa olla liian herraskainen nimi, mutta katsotaan mihin päädymme, joku nimi alkaa maistumaan paremmalta kuin muut, uskon näin.
PoistaOma isäni oli kanssa tosi kätevä, teki melkein mitä tahansa ja jälki oli sievää. Rakentaminen on muuttunut elementtitehtailuksi ja siksi varmaan taitajia ja osaajia on nykysteen harvassa ja vaikea saada, heillä kun on varmasti kädet täynnä töitä ja palkkaajia.
MURJULA! Kyllä pikku-kaivuri on järkevä juttu teidän tapauksessa. Ei kannata repiä itseään rikki. Tai olkapäitä'
VastaaPoistaVekki, Murjula on hauska, sä se aina osaat irrotella. Ekana kesänä meillä kävi nuorehko yrittäjä pienen kaivurin kanssa pihalla ja samalla jyrsi 40 kantoa. Voisin kysyä samaa miestä, niin ei tarttis Esan opetella kaivurikuskiksi, kun tiedän, ettei hänellä varmasti ole liiemmin innostusta. Veli kyllä voisi olla hyvinkin innostunut. Jaa, miksi ei logistiikan opiskelija käytä kaivuria! Voi olla, että kohellan kaiken mahdollisen ja mahdottoman nurin. Hah hah haa.
PoistaAivan huippua tämä kesäpatiosi., tavattoman hieno huilipaikka. Jos kevät on aikainen, pääsette jo kohta kesäkeittiössä kokkailemaan.
VastaaPoistaTotta, aimarii, kesäkeittiöstä tuli parempi kuin olin unelmoinnut. Takaseinässä on läpinäkyvä pleksi, joten järveltä päin tuulessa ei synny tuulitunnelia, vaan on suojaisaa. Kevät ja aurinko, sitä me ootellaan, paitsi sulle toivottelen sujuvia suksia ja nätisti lunta.
PoistaSun pitää yhdistää tuulipoijaat jotenkin, Tuulipoikain köökkikukkula:) heh. Tuolla on jo niin monta hianoo nimiehdotusta, että kyllä se sieltä löytyy. Se temppeli on hyvä. Kesätemppeli:) Ja ihan mielettömän hieno siitä olokolon yläkerrasta tulikin. Ei voi muuta sanoa. Eikä mene pitkä aika, kun sitä pääsette käyttämään. Eikös olla toiveikkaita? M-L
VastaaPoistaKih hih, Tuulipoikien köökkikukkula, parhautta, aivan parhautta, Marja-Leena. Kesäkeittiö ylitti kaikki toiveeni, siitä tuli nätti ja hämmästyttävän hyvin istuu kukkulalle.
PoistaOllaan toiveikkaita ja hypätään suoraan kesään.
♥oi,mikä kaipuu kesään syttyi nyt!! Kivat kuvat!
VastaaPoistaEikös vaan olekin, Riitta Sinikka, jännää, että heti kun näkee vihreetä ja vehreetä, niin kesäkaipuu hyökyy päälle tyrskyinä. :)
PoistaAivan ihana kesäkammari! Niin tilava, tuolitkin mahtuvat hyvin sateensuojaan ja lattian väri on huippuhyvä.
VastaaPoistaRiitta, kesäkammari sointuisi nimeksi paremmin kuin kesäkeittiö, koska epäilenpä, että oleilemme siellä enemmän kuin laitamme ruokaa.
PoistaLattiapintaa, jos muistan oikein, on semmoset 60 neliötä, joten ruokapöytä ja sohvaryhmä mahtuu hyvin ja jää vielä tilaa hengittää. Lattiassa mielestäni saa olla lämmin ja vähän räväkkä väri, kun se ei näy tielle eikä naapuriin.