Tipe tipe tip tap

 Joulua odotellessa...

Olen tehnyt muutamia ensivisiittejä joulukuussa.
Tässä yksi.
Setämies, Ville Myllyrinne, Tampereen komediateatterissa.
Makeat naurut ja kahvit.

Juu, innostuin leipomaan.
Tässä surkuhupaisa tulos.
Pitäisi siis olla joulutorttu,
tulikin vihainen snautseri.
Anna mun kaikki kestää...

Toinen ensivisiitti.
Kipaisin tutustumaan Amos Rexiin ja sen taidetarjontaan.
Siellä oli tummasävyinen taiteilija Larissa Sansourin näyttely.
Outo, kiehtova, tumma ja vähän pelottavakin.
Musiikki tärkeässä roolissa.

Samalla reissulla poikkesin myös Luonnontieteellisessä museossa.
Edellisestä käynnistä taisi olla parikymmentä vuotta.

Ja kun niillä nurkilla hyörin,
niin piipahdin myös Taidehallissa.
Teemana Taide pidentää ikää.
Kyllä.

Kaverin parvekkeella jääkukkataidetta.

Ai niin, olin taas viikon kuumeessa.
Oireet viittasivat vakaasti koronaan,
testiä en viitsinyt tehdä.
Siinä kuumehöperöissäni mietin,
että työhuone kaipaisi piristystä.
Aamuyöstä klo 3 nurkilla heräsin,
ja päässäni kuului pim,
äitivainaan keittiönverhot.
Jep.
Siivosin vuoden työt työpöydältä,

ja vaihdoin verhot.
Kyllä taas kelpaa.

Minäkokelaan tekemä viime vuotinen kranssi pääsi taas käyttöön.

Joulua, joulua...