maanantai 24. syyskuuta 2018

Posliinikukkaihme ja avaria maisemia

Isoposliinikukkani kukkii useita kertoja vuodessa,
mutta nyt on porukkaan liittynyt kaksi uutta kukkijaa.
Nimet ovat kadoksissa, sillä uskokaa tai älkää,
koiranpentumme pilkkoi, ei sentään syönyt, niiden nimitikut. 

PS. Onneksi nimet löytyivät postauksesta vuodelta 2015.

Hoya Caudata

 Sydänlehtinen posliinikukka teki yhden kukkaryppään.
Voi että olen onskuna!

Hoya Kerrii


Sitten päästään ihailemaan syksyisiä maisemia.
Tänään oli lämpöä 2,9 astetta klo 5.


Pellot ovat avaria.


 Huomio teille, jotka kuuta kurkottelette!
Tänään on täysikuu.
Kuvassani vielä vähän vajaa kuu, mutta melko pyöreä silti.


13 kommenttia:

  1. Höh...vai ei kaadu puut teille päin..:) Joku kaunis yö otat sahan ja kaadat puut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele Ruusukummusta, tulee monen tonnin puut, jos menen kirvestä heiluttelemaan, joten täytyy vaan noudattaa lakia. Hassuahan on, että meidän kotivakuutus ei korvaa vahinkoja, jotka ovat ennakoitavissa, naapurihan ei joudu vastuuseen mistään, joten miksi aihe häntä kiinnostaisikaan. Meillä on pieni mahdollisuus saada korvauksia, kun olemme hänelle toimittaneet huomautuksen. On nämä raja-asiat kimurantteja.

      Poista
  2. Mitä taikuuksia teet saadakseni posliinikukat kukkimaan? Minulla on yksi ainut ja sillä ikää kymmenisen vuotta. Ikinä se ei ole kukkinut. Viime kesän se vietti ulkona ja tuuli rusikoi sitä niin, että jouduin aika paljon versoja leikkaamaan. Nyt kukka pukkaa uusia versoja kovalla vauhdilla.

    Mistä näitä omituisia naapureita oikein riittää? Sovun vuoksi ei jaksaisi alkaa hankalien naapurien kanssa riitelemään, mutta jatkuva vaiva väkisinkin pilaa ilmapiiriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Between, olisiko se taika siinä, että niillä ei saa koko ajan olla lepposat oltavat, eli multa käy usein ihan kuivana. Jostain luin, että tykkäävät myös pienestä ruukusta, omani ovat melko kookkaita, kun ajattelin, että multaa on tosi vaikea vaihtaa, kun varret kiipeilevät tukisäleikössä. Kyllä se sinunkin kukkasi vielä kukkii, eri lajit vaativat eripituiset kasvuajat.
      Niinpä... on se hankalaa, kun emme yhtään ymmärrä toisiamme. Häntähän haittasi minun ruskea katekangas, näki 10 metrin päästä, että se oli ruma, mutta 5 metrin päästä ei pysty erottamaan, että puu on kaatunut meidän aidan päälle. Huoks. Huoks. Huoks.

      Poista
    2. Olen siis posliinikukan kanssa oikeilla linjoilla, sillä ruukku on kasvin kokoon nähden käynyt aika ahtaaksi. Täytyy tarkkailla kastelua, jotta multa kuivuu välillä kunnolla. Liialla kastelullahan suurin osa kasveista tapetaan.

      Poista
  3. Voi harmi, tuo aita - ja naapuri. Ja myrsky. Varmaan tuntuu kurjalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on kurjaa, Riitta. Täytyy aamuisin käydä rajalla tarkistamassa, että puita ei ole kaatunut, sillä kolme koiraamme kyllä mielellään pinkovat vapauteen.

      Poista
  4. On todella hienoja nuo posliinikukkasi ja muutkin kuvat ihania. Kuutamo vallan mahtava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrankin lykästi ja kuu näkyi, monesti on ollut taivas paksussa pilvessä, Sari. Kiitos!

      Poista
  5. Kuvista ei huomaisi, että on noin viileää. Kauniita peltokuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pipo ja tumput on otettu käyttöön, Mayo, kyllä se nyt kuuman kesän jälkeen tuli normaali syksy. Kiitti, mukavaa kun tykkät kuvistani.

      Poista
  6. Onpa upeat posliinikukat. Ja peltokuvat ovat niin upeita. Kauniita syyspäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Anneli A! Posliinikukat ovat näyttäviä.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...