lauantai 14. maaliskuuta 2015

Niin kaunis on maa...

...Niin kaunis on maa, niin korkea taivas...
Tänään soi koko päivän korvissani Kari Rydmanin upea laulu.

Kevät.
On se vaan niin innostavaa, kun väriä poksahtelee
kukkapurkeista ja maalipurkeista.
Hämähäkinseitit saavat kyytiä ja
siivoaminen ja pyykkääminen tuntuvat pelkältä ilolta.
Valolla on ihmeellinen voima.




Callunat odottavat siirtoa kompostiin.


Kohta nämä pellot ovat vihreän vehreitä.
Vielä kuitenkin joudutaan odottelemaan muutama tovi
puiden ensimmäisiä hiirenkorvia.


Koti tuolla kaukana, mäellä.
Kävimme koirapoikien kanssa pitkällä lenkillä.
Koirat nuuskivat joka mättään ja kiven.
Ei ollut kiirettä mihinkään,
aurinko lämmitti.
Tuli hiki.

12 kommenttia:

  1. Kevät on kyllä ihanaa aika - vaikka minuun sillä ei olekaan tuota siivoukseen innoittavaa vaikutusta;)
    Komeat on teillä maisemat jo nyt - täällä osa niityistä näyttää jo ihan vihreiltä - ja pienen pieniä silmuja on jo pensaissa ja puissa;)
    Aurinkoisia päiviä ja hyviä lenkkikelejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lady of The Mess, vetäsin viime yönä 9 tunnin unet eli 12 tuntia kotipuuhastelua teki tehtävänä. :)

      Kyllä tää kevät vaan on makoisaa aikaa!

      Poista
  2. Yökyläkoirulaisen jäljiltä on vähän siivottava, karvanlähtöaika nääs :) Eilen tuli toppiksissa vähän hiki, mut en luovu vielä niistä, tuuli hyytää vielä kylmästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit, olet oikeassa, toppista tarvitaan vielä. Eipä kannata lähteä liian kevyesti vaatettuna, aurinkoisesta kelistä huolimatta, ulkoilemaan. Meidän koirapojilla on ruskea lyhyt turkki, joten karvat eivät erotu parketilta. :)

      Poista
  3. Kevät on se vuodenaika, joka on täynnä kasvua, uuden syntymistä, valon lisääntymistä. Kuinka rakastankaan kaikkia vuodenaikoja! Jos meillä (= Suomessa) ei olisi pitkää talvea, emme ilahtuisi ollenkaan näin paljon kevään tulosta.
    "Niin kaunis on maa, niin korkea taivas" - myös suvivirsi sopii hyvin jatkoksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, kevät on oikeastaan sykähdyttävämpää kuin kesä. Meidän perhepiirissä on semmoinen kisa, että voittaja on se, kun löytää ekan leskenlehden pientareelta. Halpaa huvia. :)

      Suvivirsi nostattaa palan kurkkuun, aina vaan.

      Poista
  4. mikä valo sinua onkaan ympäröinyt kävelyretkelläsi, upea kevätpäivä ja maisemat!
    tääl jo leskenlehtiä siel tääl, toki piristävä näky, jotenkin niin sykähdyttävä kukka, kesällä sitä varmaan ei edes enää noteeraisi muiden kaunokaisten rinnalla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen leskenlehti tuo hymyn huulille, Ilona Winebridge. Kaiken kuihtuneen ja ruskeaksi kauhtuneen keskellä lupaus elinvoimasta.

      Poista
  5. Kyllä valoa on todella näinä päivinä riittänyt. Ihanaa on ulkoilla koiran kanssa, muuten ei tulisi ehkä edes lähdettyä. Aiemmin en tykännyt keväästä yhtään. Se oli vuodenaika, joka väsytti ihan hirveästi ja kärsin siitä, että lumi sulaa ja sataa taas uudelleen. Nyt näyttää hyvältä, kun kaikki on jo sulanut ja leskenlehtiä ja vuokkoja on jo näkynyt. Eilen näin myös ensimmäisen sitruunaperhosen. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitruunaperhonen! Sä olet okein onnen tyttö, Sari. Väsymys kaikkoaa, kun lähtee koirien kanssa ulkoilemaan, kelillä kuin kelillä, paitsi ei räntä- ja vesisateella. :)

      Poista
  6. Voin kuvitella tuon pellon vihreänä oraalla, kullankeltaisena elonkorjuunaikaan. Sinun retkesi kulkee läpi kauniin maalaismaiseman.
    Valo antaa puhtia kaikkeen, se on voimanlähde.
    Tuo laulu...niin kaunis on maa..tuo itselleni muistoja. Se tuo aina mieleeni veli Vilkastuksen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri nuo mainitsemasi vuodenkierrot tekevät peltomaisemasta aina vaihtuvan ja mielenkiintoisen. Silmä nauttii ja sielu lepää, kun saa katsella ensin oraita ja sitten kypsyvää lainehtivaa viljaa. Valo voimaannuttaa ja sitä tarvitaan.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...