tiistai 24. maaliskuuta 2015

Kerrankin kuten Strömsössä

Katselin Strömsön puutarhaohjelmaa ja ilostuin. Kerrankin meillä on jotakin, mitä oikein telkkarissa kannustetaan tekemään: risukasoja ja pöpelikköjä öttiäisille. Jesh! En siis ole laiska ja saamaton, vaan ajattelen vain ja ainoastaan hyönteisten, lierojen ja muiden ötököiden hyvinvointia, kun jätän lehtikekoja ja risukasoja niille asuinalueiksi. Että olen onnellinen! Liian siivo piha on siis kauhistus...



Sukulaistyttö Henna, puutarhuri-maalari, harrastaa myös valokuvausta. Yläpuolella pari Hennan panoraamaotosta alapihalta. 

Kuva 1: vasemmalla on Olokolo (ruumiskellari), ja sen päällä kesäkeittiö.
Kuva 2: alapiha viettää melko jyrkästi pellolle. Odottelen kannonjyrsijää. Hänellä on pieni kaivuri (Bobcat), jolla hän siirtelee kivet paikoilleen ja oksat kasoihin. Käsipelillä aivan mahdoton tehtävä.

22 kommenttia:

  1. Mainio oivallus. Strömsössä on tänä keväänä ollut paljon ihan mukavia vinkkejä, eikä tuo risukasojen jättäminen ollut laisinkaan huonommasta päästä. Vapauttavaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vapauttavaa, between, toden totta! Meillä kun on niin iso pihapiiri, niin olen reuna-alueet jättänyt luomuksi. Isot puut hillitsevät pahimmat ryteiköt, vaikka kyllä vatukkoa ja muuta turreikkoakin löytyy.

      Poista
  2. Niin, ja osa perhosista on uhanalaisia. Joten nurmikkoa ei tarvitse leikata vaan siitä voi tehdä kukkakedon, perhosten suojelualueen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Manta, perhosille on kukkaa jos monen sorttista pitkin pihaa, on istutettua ja luonnonkukkia. Kaikki sopivat kukkimaan meidän pihalla, jopa voikuat.

      Poista
  3. Strömsön puutarhaohjelmasarjasta on saatu kyllä tosi hyviä ideoita - kelejä odotellessa täälläkin on risuaita kasvanut ja esikasvatus aloitettu... kasvihuoneenkin paikka on valmis -

    hannah

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinaan tehdä risuaidan siilien rivitalon eteen, niin aidanteen taakse voi kipata lisää risua ja muuta sälää. :)

      Sinulle on tulossa kasvihuone, hannah!

      Poista
  4. Kauniilta näyttää ja panoraamat on kiva kuvamuoto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maarit, kesällä taas touhutaan ja siirtelen lähes kaikki kasvit uusille paikoille. Josko nytten osuisivat oikeaan kohtaan, kih hih.

      Poista
  5. Strömsö jäi katsomatta. Kun asuin omakotitalossa, mulla oli noita risukasoja ja kyllähän niihen kertyi elämää. Naapurin kanssa haravoitiin lehtiä rajalla olevan kuusen alle, siellä talvehti siili. Kerran meinasin siivota lehdet liian aikaisin, mutta siili tuhahteli tiukasti vastaan, joten lehdet saivat vielä olla siellä. Joku siili kesyyntyi niin, että tuli terassin ruokapöydän alle odottelemaan sattumia. Siileille grillattiin erikseen suolattomia herkkupaloja, joita lapset mieluusti kävi viemässä niiden lautaselle.
    Kompostissani oli sarvikuonokkaan toukkia, joita heittelin inhoten metsän puolelle. Kerroin siitä siskolle ja se sanoi teeveessä olleen just isoista valkoisista toukista, joita on alkanut ilmestyä komposteihin, kun metsästä niiden luontaiset olosuhteet on vähentyneet. Linnut lienee syöneet metsään joutuneet toukat, kompostista niitä ei enää lentänyt minnekään. Tuotoksia käännellessä keräsin toukat (toukkavaihe kestää 5 vuotta) ämpäriin ja peittelin sen, kun kompostin lähipuut täyttyivät aika nopeasti nälkäisistä linnuista. Naapurit ihmetteli joskus, kun isot koppikset (uros noin 5 cm) on lisääntyneet. En koskaan kertonut, että niiden toukat on mun kompostissa töissä. Kun tästä harvinaiseksi käyneestä sarvikuonokkaasta on tehty yleensä noin 1-2 yksilön havaintoja, niin viimeisellä kompostikäännölläni toukkia oli yli 250 ja aikuisiakin hyvän matkaa toistakymmentä. Aikuinen elää vain lyhyen aikaa.
    Talon seuraavalle emännälle tein cd:n pihan kukista (muuttivat talvella) ja samalla myös sarvikuonokkaista ja niiden hoidosta. Laitoin kuvia myös, että tunnistaa :D En tiedä onko niiden hoito jatkunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai hirmu, minkä myyräntyön olen tehnyt, kun olen nakellut sarvikuonokkaan (kun en tiennyt) toukat nurmikolle. Nyt en sitä enää tee, Maija. Kiitti tiedosta.

      CD! Aivan loistava idis.

      Poista
  6. Kivoja pihakuvia. Kyllä meidänkin mökin pihaan tuppaa noita ötökkäkasoja jäämään. Pelkään vaan aina, että sinne menee myös kyyt! Onneksi pidämme sen verran kovaa meteliä, etteivät tule paikalle meidän siellä ollessamme vaan kiertävät naapurin kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sari, samaa pelkään minäkin eli yhtään kyytä en tontille halua. Toistaiseksi ei ole näkynyt, mutta kun turreikoissa luuraa hiiriä ja muita pieniä jyrsijöitä, niin kyllä se kyykin osaa paikalle tulla. Gaumeeta, sanois Myrsky ja Tuisku. ;D

      Poista
  7. Kiva nähdä vaihteeksi kuvia koko kokonaisuudesta. Nyt pystyy jo kunnolla hahmottamaan missä mikäkin pihassanne sijaitsee. Tosi hieno, ja persoonallinen talo. Ja kesäkeittiö on upea ja hienolla paikalla.:) Meilläkin on kompostissa noita Maijan ylempänä mainitsemia sarvikuonokkaan toukkia. Tosi isoja ovat ja niitä on yleensä aina aika paljon siellä. Onneksi olen aina antanut niiden olla rauhassa, kun juuri äskettäin myös luin, että ovat ihan hyödyllisiä.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talo on erikoisen mallinen, kun siinä on tuo kolmiomainen osa. Lisäksi rakastan vanhaa kivijalkaa ja ajattelen lämmöllä niitä rakennusmiehiä, jotka ovat kivet kilkutelleet 1800-luvun lopulla paikoilleen.

      Nyt noudatan minäkin Maijan neuvoa ja jätän sarvikärsäkkään toukat rauhaan.

      Poista
  8. Minulla on juuri sellainen ötököille, lahottajille ja siileille tarkoitettu risukasa yläpihalla. Hyvä, että tv:ssäkin kannustavat toimimaan luonnon hyväksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussi, tässä tuli todistettua, että telkan katsominen viisastuttaa. :)

      Poista
  9. Aina voi katsoa sopivan kohdan pihassaan, missä risukasat, pöpeliköt, haravointijäte jne ei häiritse mitenkään ja kenenkään silmää.
    Pihapiirisi on kaunis, samoin kuin maisemasikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, aimarii, pitää jättää luonnolle ja ajatuksille tilaa.

      Poista
  10. Joo, meilläkin on minimetsä hunningolla, koska siilit viihtyvät vähän sotkuisassa pihassa ;)

    Hienot panoraamakuvat. Kesäkeittiö on houkuttelevan näköinen (ja sen alla onkin jännä paikka).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. AnnaS, kyllä siilejä ja mönkiäisiä pitää suojella ja antaa pihalla tilaa, varsinkin kun pihapiiriin voi jättää risukasoja, jotka eivät häiritse toimintoja eikä näkymiä. Henna harjoitteli panoraaman ottamista ja onnistui todella hyvin. Uusissa kännyköissä on jänniä toimintoja.

      Saas nähdä saadaanko Olokolo kunnostettua tänä kesänä. Taitaa olla niin paljon tekemistä, että siirtyy ensi vuodelle. Katsotaan...

      Poista
  11. hienot panoraamakuvat, olokolo-kesäkeittiö on niin kutsuvan näköinen kahvitteluhetkeen!
    meilläkin noita öttiäisten piilopaikkoja vaalitaan, monimuotoisuus viehättää kaikintavoin. meille sarvikuonokkaat matkusti aikoinaan hevostallilta hakemassamme lantakuormassa, ko tallilla käytettiin kuivikkeena sahanpurua, ja siinähän sarvikuonokkaan toukat viihtyvät hyvin. uudemman kerran emme tosin ko tallilta enää lantaa hakeneet, juuri tuon purun takia ja siksikin kun oma heppani muutti kotitalliin ja turvelantaa riitti tarpeeksi omasta takaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilona, panoraamakuvaan mahtuu vähän laajempikin piha. Meillä on piiiiitkä ja kapea tämä pihapiiri, vaikka kokoa onkin 1,2 ha.

      Voi jehna, sulla on ikioma lannantuottaja, Ilona! Minä olen ostolannan varassa. Öttiäisille riittää jatkossakin piiloja ja kukkasia, siitä pidetään huolta.

      Poista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...