sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Jäähileitä ja lämmintä keittoa

Huh huh, kun tuuli vilakasti lauantaina ja vielä sunnuntaikin oli kolea. Piti ottaa toppatakki ja pipo takaisin käyttöön. Serkun tytär Henna tuli kyläilemään ja toi tullessaan tilaamani mäyräkoirataulun.



Kelpaa siinä Tuulisten Poikien köllötellä pehemällä patjalla
mäykkypotretin katveessa.


Sain houkuteltua, viekkaudella ja vääryydellä, kaksi ystävääni, Mirjan ja Pirkon, kyläilemään lauantaina. Kerroin, että keitän jauhislihakasviskeittoa, mutta en kertonut, että muitakin tulee syömään. Näin sain saman pöydän äärelle ihmiset, joista aina puhun, mutta jotka eivät ole koskaan tavanneet. Arvaatte varmaan, että koiraihmisillä riitti juttua ja naurua.

Mirja leikkasi viime kesänä istuttamani omenapuut ammattimaisesti. Nyt odotellaan satoa. Pirkko oli leiponut ruisjauhopohjaisen sitruunanmakuisen juustokakun. Oli todella maukasta!


Koiria ei hyinen keli haitannut.

20 kommenttia:

  1. Heh, luin postaustasi ja olin varma, että houkuttelit porukan talkootöihin =D =D =D
    Mutta kiva idea tutustuttaa ystäväsi toisiinsa.

    Vitsit, mikä pomppu-koira kuvassa =D Onko sillä sisäänvedettävät jalat, jouset tai jotain ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, talkoot olisivat kyllä mukava järjestää, mutta eipä taitaisi tulla montaa ihmistä mukaan. :D

      Mirja tarttui oma-aloitteisesti sakseihin, hänellä kun on iso puutarha ja tottumusta puista. En olisi itse älynnyt tehdä kevätleikkausta. Hyvä kun on osaavia ystäviä.

      Koirista on useita tämmöisiä pomppukuivia. Naurattaa, kun näitä katselee, ovat niin hassuja nuo lentävät mäyräkoirat.

      Poista
  2. Kiitos maukkaasta keitosta ja hyvästä seurasta, sitruunakakku oli tosi hyvää ja ekspressokin maistui. Vai olikohan se espresso.........;);)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä ja keitellään soppaa toistekin! Essun eskpressua... :)

      Poista
  3. Ihana kuva pojista. Leijuva mäyräkoira...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pojat kyllä pinttelee pallon perässä semmosta hönkää, etteivät tassut aina maata tapaa. :)

      Poista
  4. Ihana taulu! Mulla kävi ohraisesti viime syksynä istuttamani omenapuun kanssa. Se meni pupun murkinaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taulu on tosi mieleinen, Taru. Oliko sulla pupuverkko ympärillä? Harmi joka tapauksessa omppupuun menetys. Puput olivat siirrelleet muutaman suojaverkon ja kaksi kastanjapuun alkua oli mennyt vatsan täytteeksi.

      Poista
  5. Meilläkin on mäyris, sileäkarvainen tyttö, joka toukokuussa täyttää 7v. Ei ole kyllä yhtään pomppukuvaa, ehkä tytöt ottaa sitten rauhallisemmin? Tai sitten meillä ei ole vaan kamera lauennut oikealla hetkellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mika, hauskaa, että teilläkin on mäyris! Vapaana viilettävä mäyrinkäinen on usein jalat ilmassa. Terkkuja mäyristytölle!

      Poista
  6. upea mäykkypotretti!
    jaettu ilo on paras ilo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäarvoa tuo, että maalari on taitava ja hauska sukulaistyttö.

      Ilona Winebridge, keitto maistuu aina paremmalta, kun on mukavaa seuraa.

      Poista
  7. Wau miten hieno taulu! Ihanat sessut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vekkuli taulu piristää olkkaria ja saa hyvälle mielelle. Meidän koirapojat, vahvistettuna Karkki-tytöllä, ovat kyllä lennokkaita ja hupasia.

      Poista
  8. Onpa komea taulu! Ja mitkä hauskat yllätysjuhlat siellä onkaan varmasti ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mamma N, en vois enempää olla samaa mieltä kanssasi, kumpasessakin asiassa.

      Poista
  9. Mahtava taulu ja keväinen koiraloikka, tykkään!

    VastaaPoista
  10. Ihana taulu ja muutenkin mukavan oloinen viikonloppu! Toivottavasti viikko jatkuu yhtä mukavalla menolla.

    VastaaPoista

Kiitti kommentistasi, se julkaistaan tarkistuksen jälkeen, joten malttia...