Aika, suhteellinen käsite

 Oletteko huomanneet/kuulleet, että vanhemmiten aika rientää?
Jeskamandeeraa, se pitää paikkansa!
Vai onko itse hidastunut niin paljon, ettei tahdo pysyä perässä,
eikä ole enää niin ehtiväinen?

Niin tai näin, mutta kerrankin olen ehtinyt/viitsinyt
tehdä syyshommelit ajoissa.
Minähän köntistyn syksyn tullen,
vaivun horrokseen talveksi,
ja intopiukkana ryntään kevääseen,
kesästä vaan nautiskelen.

Sinebrychoffin puistossa kasvaa upeita puita.
Mainoskuvausreissulla kuljen puiston halki.
Olen ollut mummina kolmessa Tokmannin mainoksessa.
Opetustöissä olen huristellut Hattulassa, Iittalassa, Jokioisilla ja Ypäjällä.

Kauniit pelakuunkukat napsin kompostiin.
Aika tuoda kasvit sisälle.

Kukkien talvetus tapahtuu vierashuoneen senkin päällä.

Jätän nauhukset pystyyn talveksi.

Syyshortensian värit huuhtoutuivat pois.
Nättejä silti, tai juuri siksi.

Äitini voitti aikoinaan kauniista pihastaan palkintoja Riihimäellä.

Wiima-mäyräkoiran kanssa reippailemme puistoissa ja metsiköissä.

Leikkasin terassihortensiasta kukat vaasiin.
Itse kasvin istutin maahan.
Keväällä tavataan!

Lepohetki.

Kaverin luona...

 

Tomaattien punerrusta yms.

 Toin tomaatit punertumaan sisälle.
Hämmästyttävän hyvin ne vaihtavat väriä,
ja ovat ihan kelvollisen makuisiakin.

Kuvasin viimeisiä auringonpilkahduksia.
(Älä silmättele pölyjä...)

Kävin kummitytön 50-vuotissynttäreillä.
Olenko/olenpa vanha...

Jokimaisemaa ja keltaisia lehtiä Forssassa Loimijoen penkereellä.

Pitäiskö suudella?

Siemenet kypsyvät.

Basilikassa on hurmaavat kukat ja tuoksu.

Kävin Juurakon konsertissa Lopen Seuralassa.
Monipuolisia ja säkenöiviä muusikoita.

 

Satomenetyksiä

 Menetin koko päärynäsatoni!
(Saa nauraa.)
Päärynöitä oli kypsymässä tasan yksi.
Kuinkas sitten kävikään?
Ystävämme Onerva-orava tykkäsi myös päärynästä,
ja sieppasi KOKO satoni. 😁

Eka syksykukka ostettu.

Illat hämärtyvät tunnelmallisesti.
Jotenkin tästä(kin) vuodenajasta nauttii,
varsinkin kun on niin lämmintä,
että edelleen tarkenee iltaisin puuhastella T-paidassa.

Karvaiset puutarhatarkastaja-apulaiset puuhissaan.

Kaverini leipoi alkavan syksyn kunniaksi kaakun.

 

Koronasta omenasatoon

 No niin, korona nappasi minut syleilyynsä.
Viikko siinä meni kovassa kuumeessa,
mutta nyt on jäljellä enää vähän yskää ja päänsärkyä.
Kuvan hailakan beessit fiilikset sopivat aiheeseen.

Kaverin pihalla klematikset kukkivat koreina.

Omalla pihalla syysvuokot aloittivat kukintansa.

Ja tietysti myös ruusut voivat hyvin.

Samoin pelargonit.

Olin mainoskuvauksessa mummina.
Jotain iloa ja hyötyä ikääntymisestä.😄

Loimijoki kauneimmillaan.

Ja tulihan sitä käytyä ihastelemassa Järnefeltin teoksia Ateneumissa.
Tauluja oli niin runsaasti,
että lopussa silmät sumenivat.

Varaston takana on lautavarasto.
Lankut sekä parrut olivat maassa ja aina tiellä.
Hoksasin hankkia seinäkoukkuja, ja kappas,
nyt kaikki puumateriaali on nätisti järjestyksessä.

Sain mukavilta naapureiltani omenoita.
Oma omppupuu ei tuottanut tänä vuonna satoa.

Syyskuussa aloitan työt,
on opetusta ja lehtijuttujen tekoa.

 

Lehtijutusta pottuihin ja kaikkea siltä väliltä

 Kodin Kuvalehti nro 16 sisältää juttuja teemalla Opetan sinulle.
Olin yksi haastatelluista.
Pirkon ja omat kuvat on otettu puutarhassani.

Opetan ja opin.
Syyskuussa alkaa taas työt.

Kylvämättä ja kyntämättä?
Ehkäpä vesiheinää, jää nähtäväksi.

Katsura on hujahtanut miehen mittoihin.
Ostin pikkuruisen taimen muutama vuosi sitten Ilolan arboretumista, Salossa.

Pensastomaatti on täynnä vihannesmarjoja.

Oijoi...

Joku öttiäinen haki suojaa ruusun terälehden alta sateella.

Torronsuo, kansallispuisto Tammelassa,
tuli rampattua päästä päähän geokätköjä etsien.
Oli sopivan leppeä sää.

Yksi mun kaikkien aikojen lempparimuseo on tämä:

"Emil Cedercreutzin museo on Harjavallassa sijaitseva taide- ja kulttuurihistoriallinen museo, jonka kokoelmien pohjana on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin tuotanto ja hänen keräämäänsä esineistö."

Tällä käynnillä pääsin tutustumaan taiteilijan kotiin, Harjulaan.
Kerrassaan ihmeellinen.
(Juu, ja täälläkin on geokätköjä.)

Pottusatoa kukkaruukusta.
Viljely kannattaa aina. 😄

 

Puutarhatarkastajakaksikko työssään

 Puutarhatarkastajakaksikko, Tuisku & Wiima,
totesivat yhdestä kuonosta,
että kitkemisjälkeni oli tasoa surkea.
Hylky tuli ja uusiks meni.

Oikeasti jaan ja siirrään kuunliljoja varjoisempaan paikkaan.

Tämmöinen idylli on nykypäivänä harvinaista.
Paikkakunta Tammela.

Kävin Alpo Jaakolan patsaspuistossa Loimaalla,
niin kuin melkein joka kesä,
sillä aina löytyy ystävä,
joka ei ole käynyt hämmästelemässä teoksia.

Nauhukset ovat pörräävien tyyppien suosiossa.

 

Tarhaviiniköynnös Purpurea Plena Elegans,
innostui ylimaaliseen kukintaan.
Kuvan nappasi ystäväni Tiina,
joka on blogikaverini noin 12 vuoden takaa.

Tämä äitienpäiväruusu on jaksanut kukkia jo kolmena kesänä.

Austraalian villipelakuun kukat ovat hennot sekä herkät.